Mamma tässä moi

Olen saanut tällä viikolla nuuskutella ihanan söpöä pikkumiestä ja vaipan vaihtoakin olen saanut taas harjoitella <3 - ihan parasta! :) Huokaus, kuinka tuollainen pieni ihmisen alku voi olla suloinen ja valloittava ja niiiiin iiiiihana! <3 Hän on siis maailman suloisin mamman poika! <3

No mut hei, kuten otsikostakin huomasitte, olen nyt siis virallisesti mamma :) Me ollaan Noormarkun mamma ja pappa :). No, tämä mamma-nimi ratkesi melko pian vauvan syntymän jälkeen ja sopii oikein hyvin tuon pappan siipaksi :) Joidenkin mielestä mamma kuulostaa kovin vanhalta, ryppyiseltä ja pyöreältä - eipä ole enää ulkonäköpaineita meikäläisellä! :D No, kuitenkin vähän hain mammalookkia tässä joku päivä kampaajalta, mutta kuulemma voisin tuon halloweenperuukin ottaa jo ensi viikolla pois - niin tekee kuulemma kaikki muutkin?! Höh! :/ Moon nätti ja sillä sipuli, nih!

No, sellainen täytyy kyllä myöntää, että sen verran uusi juttu tämä nimitys on, että muistisäännöksi olen ottanut muumit - vielä kun muistais kuka mä niistä muumeista olenkaan ;D

No mutta nyt tämä mamma pakkaa veskaansa passin ja hammasharjan, sillä huomenna lähdemme työkavereiden kanssa "perinteisellehaukijärvenristeilylle"- siitä sitten paremmin ensi viikolla! :D

Hyvää pyhäinpäivää kaikille, toivoopi  Mari-Mamma :)

Jännittävä odotukseni palkittiin - olen nyt nainen jonka lapsi on saanut lapsen

Muutama tunti sitten pääni sekoitti vallan ihana ja hyvin odotettu uutinen <3 - pieni suloinen poikavauva on syntynyt! <3 Kolme ja puoli kiloa ihanan söpöä tuhinaa ja pieniä suloisia varpaita ja sormia -  voi ihanuutta! <3

 

<3 Voitte uskoa, että olen jo nyt niiiiin rakastunut <3

<3 Ja niiiiin iloinen <3

Ja kertakaikkiaan niiiiin sekaisin <3 kun vaan ilosta ja onnesta voi olla! :D

Mutta tänään, tuon pienen söpön nyytin mukana tuli myös nimiongelmastani todellinen - nimittäin mikä minusta tulee?!?! Tuota olen pohtinut jo keväällä blogissani, eikä asia ole minulle vieläkään selkiytynyt. Tuon toukokuun "Mikä musta tulee?!?!" - postaukseni pääset lukemaan tästä: http://marinelkytjarisat.blogspot.fi/2014/05/mika-musta-tulee.html

On siis faktaa, että nyt minä olen nainen, jonka lapsi on saanut lapsen - mutta voinko olla sillä nimellä iän kaiken? Onko se liian pitkä nimi lapsen opeteltavaksi? Miltä se kuulostaisi jos lapsi huutaisi: "Naineeen, jonka lapsi on saanut lapsen - tuu pyyhkimään"? Ei ehkä kovin hyvältä?  Vai voisinko vaihtaa nimeäni mammasta muoriin fiiliksen mukaan - vaikkapa pari-kolme kertaa vuodessa? Ei, en voi. Pitäisi olla nyt varma nimestään, mutta kun vaihtoehtoja on liikaa, ja osa nimistä on niin käytettyjä - ja niin epäsopivia minulle... ;D Apua, tää on edelleenkin niin vaikeaa - mikä musta oikein tulee?!?!

No, tällä hetkellä pääasia on, että äiti ja poika voivat hyvin - eikä isäkään pyörtynyt synnytyksessä ;D. Poika saa nimensä parin kuukauden sisällä - jää nähtäväksi, löytyykö siihen mennessä nimi myös naiselle, jonka lapsi sai lapsen :D

 Ihanan mahtavaa viikonlopun jatkoa kaikille - niin pienille, kuin isoillekkin ihanuuksille <3

- Mari :)

Teatteria ja jännitystä

Ehtoota! Keskiviikkona meillä oli osa-aikatyökavereiden kanssa ruokailu- ja teatterireissu :) Vähän niin kuin pikkujoulut, mutta kuitenkin ilman pikkujouluteemaa :) Yksi tärkeä asia Aurinkokulman toiminnan sujuvuudessa on hyvät ja luotettavat sijaiset - arvostan heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan talon toimintaan! :)

Harvoin minun tulee käytyä ravintolassa, enkä todellakaan ole mikään asiantuntija (paitsi läpyskäruuassa ;D), mutta Raatihuoneenkellari ei ole koskaan pettänyt eikä se tehnyt sitä nytkään - paitsi ehkä annoskoossa ;D 

Illanviettomme alkoi kirpeän maukkaalla tyrnimaljalla. Alkuruuaksi söimme päärynä-juustosalaatin ja pääruuaksi osa otti lohta ja osa lihaa. Jälkiruuaksi kahvin kanssa oli omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Namskista, hyvää oli! :)

Ruokailun jälkeen suuntasimme kohti vieressä olevaa teatteria ja pääsimme nauttimaan Sound of Music- musikaalista. Asiantuntijaa minusta ei saa teatterimaailmankaan asioissa, mutta pidin kovasti ja mielestäni varsinkin pääsosassa oleva Maria lauloi todella, todella kauniisti! 

Loistava ilta, loistavien Aurinkohoitsujen kanssa <3  

Treenit ovat sujuneet hyvin ja tänään katsottiin Janin kanssa pakaraliikkeitä joita pystyn tekemään ilman takareiden kipua ja ilman etureiden avustusta... :/ Itsellä meinasi jo hermo mennä, mutta onneksi Janilla ei - löydettiin sopivat liikkeet ja osa jopa osui täydellisesti sinne minne pitikin! Loistofiilis siis! :)

Huh, fiilikseni on tällä hetkellä myös hieman tällainen... ;D...

...nimittäin, nyt tämän malttamattoman naisihmisen mielessä pyörii yksi asia <3... Sillä näinä päivinä... <3 Siis hetkenä minä hyvänsä - ja toivottavasti hyvinkin pian, pääsen jännityksestäni ja saan nuuskutella ihanaa vauvantuoksua! <3

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille! :)

- Mari :)

Syksyinen kaipuu

Ihana syksy! :) Syksyn kaunis väriloisto saa aina hyvälle mielelle, tosin nyt ollaan jo niin pitkällä, että väriloisto on pääsääntöisesti varissut maahan ja päätynyt kompostiin. 

Tällä viikolla oli jonakin aamuna jopa muutama aste pakkasta - pitääpä taas pikkuhiljaa alkaa varautua aamuliukkauksiinkin... Tänään herätessäni satoi kovasti ja oli kyllä hieno herätä sateen ropinaan, se on jotenkin niin rentouttava ja rauhoittava ääni :)

Olimme nelisen vuotta sitten syksyllä Markon ja Aurinkokulman silloisen "hovikuskin" Teijan kanssa Saariselällä patikoimassa... 100 kilometriä tuli kolmen päivän aikana talsittua upeissa maisemissa -  vaikkakin sinä vuonna ei kuulemma kunnon ruskaa ollutkaan. 

 Mutta kyllä oli kaunista!

Ja hiljaista!

Ihmettelin aina ennen, kun jotkut sanoivat, että kun kerran menee pohjoisiin, niin aina haluaa sinne uudestaan ja uudestaan, että sinne on ikuinen kaipuu... En ihmettele enää! Itselläni tulee joka syksy olo, että pitäiskö lähteä ruskaretkelle... Se hiljaisuus ja kaunis luonto houkuttaa joka vuosi ja ihan varmasti sinne vielä joku syksy menenkin!

Ihania syksypäiviä kaikille! :)

- Mari :)

Tyytyväinen mielensäpahoittaja

Ehtoota! Viime viikon keskiviikkona olimme porukalla katsomassa Sami Hedbergin showta. Se oli arvatenkin hauska ja jossain kohtaa nauroinkin ihan vedet silmissä! :D Sami teki monta kertaa shown aikana pilaa omasta vatsastaan ja me porukalla veikkailtiinkin kumman vatsa on isompi, Samin vai Janniinan? No, arvasimme oikein, pikkutyttö on Janniina Samin rinnalla ;D

Lauantai-aamuna klo 05.00 lähdimme Neean, Nanan ja Virven kanssa Lahteen kohti Fitnessexpo-kisoja... Meillä oli Virven kanssa kisa, kumman tiimi pärjää classic-sarjassa paremmin :) Minun tiimissähän kisasi Antti sekä Eemeli ja Virven tiimissä Jeve. No, Eemeli oli hienosti kakkonen, Jeve nelonen ja Antti vitonen. Hienoja suorituksia kaikilta ja on varmasti aika komiaa kisata sm-tasolla kuuden parhaan joukossa! Ja on muuten aika komiaa kannustaa sm - kisoissa kuuden parhaan joukossa olevia tuttuja! :) Me oltais silti Virven kanssa laitettu pojat vähän eri järjestykseen kun tuomarit - kolme parasta olis meidän mielestä olleet... no, arvaatte kyllä ketkä ;D  Tässä Antin, Jeven ja Eemelin upeaa lavaesiintymistä :) Loistavaa pojat!!! :)

Illalla kisojen jälkeen lähdimme hotellille, joka oli onneksi lähellä Lahden messukeskusta. Lukuisista proteiinipatukkamaistiaisista huolimatta nälkä oli hirvittävä! Matkalla mietimme, söisimmekö hotellin ravintolassa vai etsisimmekö jonkun muun ravintolan... Navikaattori ohjasi meidät kerrostalon pihaan ja epäilimme vahvasti sen taitoja - olihan se ajeluttanut meitä ennenkin väärin. Soitin hotelliin - ihmetyksekseni olimme oikeassa osoitteessa... Avain tuotaisiin meille reilun puolen tunnin kuluttua... Mitäh?! Samalla tajusimme, että tuo huippuhotelli, joka maksoi 160 euroa yö, olikin jonkun yksityishenkilön vuokraama kaksio - ja kyllä me siitä niin mielemme pahoitimme! :/ No, tämän hotellin ala carte -listaa meidän ei tarvinnut pyytää, oli siis lähdettävä kylille etsimään ruokapaikkaa... Niitähän kyllä löytyi, mutta hei haloo - miten tässä kylässä oikein pysäköidään??? Piti oikein hieraista silmiä kun tajusimme, että sinne vaan puiden väliin pitäisi auto laittaa... mitään merkkejä ei kuitenkaan ollut, oliko se sallittua vai ei... huh huh! 

No, päätimme mennä huippuhotellimme läheisyydessä olevaan pitseriaan - en muista kuinka monta vuotta sitten olen viimeksi syönyt pitsaa... No, kerrankos sitä nyt pakon edessä pitsaa syö ;D Loppujen lopuksi otin KanapoikaKotzonetin - joka ei ollut kanaa nähnytkään... Tuo täysin suolaton ja mauton plätty, joka maistui ainoastaan liian paljon viinietikkaa sisältävältä salaatinkastikkeelta, oli todella pettymys - höh, ja taas minä pahoitin mieleni! :/ Suotavaa kun olisi, että kun syön moskaa, olisi mukava jos se moska olisi edes hyvän makuista!

No, arvatenkin tuo huippuhotellimme aamiaisravintola sisälsi tasan sen, mitä Siwasta ostimme  - emmekä olleet kuin klo 05 asti haaveilleet upeasta ja runsaasta aamupalapöydästä joka meitä sunnuntai-aamuna odottaisi... :/ Tosin tuon hotellin "vastaanottovirkailija" kun avaimia meille pitseriaan toi, kertoi pienimuotoisen aamupalan kyllä sisältyvän hintaan - pöydällä oli paketti kaurakeksejä ja kaapissa kahvia ja teepusseja... no hoh hoijaa! No, Siwaan voi aina luottaa - rahkaa, kananmunia ja tomaatteja löytyi kyllä :) Tuo avaimen tuoja kertoi meille myös autopaikan numeron, johon voimme 10 euron maksua vastaan automme yöksi jättää - tosin aamulla tuulilasinpyyhkimen alla oli kiukkuisella käsialalla kirjoitettu lappu "Pysäköit varattuun paikkaan!!!" Ups, en tiedä kuka mokasi, mutta ilmeisesti tuo kymppi meni ainakin väärälle henkilölle...

Tuo avaimentuoja kertoi myös, kuinka oli "perheemme" kuopukselle Nanalle tuonut pienen lahjan - se helpotti hieman pahaa mieltämme... Mutta... vaikka käänsimme koko kämpän ympäri, emme löytäneet mitään lahjaksi sopivaa - kaikenlaista krääsää tuo huussoli kyllä oli täynnä, joten pohdimme olisiko sieltä sopinut viedä vaikka taulu seinältä tai olohuoneen pöytä, joka oli huussollin ainoa kaunis huonekalu :D Kyllä me taas kaikki niin mielemme pahoitimme, kunnemme laajoista etsinnöistämme huolimatta mitään lahjaa löytäneetkään :D

Sunnuntai-aamuna mielemme pahoittui taas - huippuhotellimme kahvinkeitin oli tukossa ja pannullinen kahvia valui pitkin pöytää ja lattiaa, unohtamatta laatikoston viittä laatikkoa jotka jokainen uivat sisältöineen kahvissa! Mur!!! Voitte uskoa, että kyllä sai huippuhotellimme seinät kuulla kunniansa hampaidemme välistä, kun keittiötä kaappeineen siivosimme, prkele!!! Aijuu, kukas hotskun varasikaan... Luinko millaisesta "hotellista" oli kyse...?! Niinpä, syytäppä Mari taas itseäsi kun et lukenut sitä pienellä präntättyä!  No, oppirahat on maksettu - ja kalliit sellaiset!!! :D

Sunnuntain kisoissa jännitettiin bodyfitneksessä meidän tiimin Katriinan puolesta ja bikinifitneksessä Virven tiimin Sonjan puolesta :) Aamulla ennen edellämainittuja seurasimme myös junnujen ja mastersien kisoja. Huikeita mimmejä taas kaikki lavat täynnä!!!Tässä upea Katriina vertailussa :)

Ja idolini Tiina Kasvikin sijoittui omassa fysiikka-sarjassaan hienosti kakkoseksi :)

Monenmoisia fanikuvia tuli otettua, mutta jätän ne julkaisematta täällä, koska olen niissä taas niin äärettömän kaunis... :( On se kumma kuinka näin hehkeästä typykästä ei sitten millään tule kunnon kuvia?! :D Väliajalla otimme myös biksukuvia - ja täytyy sanoa, että kuvaajan ammattitaidolla on kyllä merkitystä!

Kaikista mielenpahoituksista huolimatta, takana on upea viikonloppu, upeassa seurassa ja treenimotivaatio on taas ihan huipussaan! Selkäkipukin on taas tällä kertaa taakse jäänyttä elämää (jes!) joten enää kärvistelen takareiden kanssa :) Okei, lupaan olla valittamatta ainakin seuraavat kaksi postausta takareidestäni, joten nyt saan vielä valittaa kunnolla ;D No, koska selkä on ok, kyykkykin sujuu taas melko mallikkaasti - tuplapeukutus sillekkin! Kokeilinpa eka kertaa myös etukyykkyä smithssä, melkoista siedätyshoitoa tälläiselle jota kurkuttaa poolokauluskin - mutta tulipa kokeiltua, eikä se varmaan pelkkään kokeiluun jää  :) 

Tänään tein todella hyvän rinta/selkätreenin, inhotus-penkkiinkin sain piiiitkästä aikaa lisättyä painoja! :) Tuo inhotushan johtuu siitä, että olen junnannut samoilla painoilla iät ja ajat - mutta tätä vauhtia siitä on  pian tulossa mielikki-penkki <3 Vinopenkin käsipainot isontuivat myös - tästä lähin pitää painot hakea miesten puolelta, kun naisten puolen painot eivät enää riitä :D  Hah, sainpas rehenneltyä!!! ;D Enpä tiedä, mistä nyt tuulee - liekö proteiinipatukoiden ja mauttoman Kotzonetin yhteisvaikutusta! ;D Pakko olikin tänään ottaa tyytyväisen treenaajan kuva ennen kotiin lähtöä :)

 Iloisia onnistumisia harrasteiden parissa teille kaikille! 

- Mari :)

Henkistä ja fyysistä kipua

Tervehdys! Viikot kuluu ihan älyttömän nopeasti, tuntuu, että aina on sunnuntai... Viikko on mennyt treenien suhteen ärsyttävän huonosti ja toisaalta äärettömän hyvin! Hih, tuo epämääräinen lause vaati varmaankin hieman selvennystä... ;) Tällä viikolla minulla oli pt-viikko. Otan usein pt-tunteja samalle viikolle useamman, niin tulee käytyä kunnolla läpi kaikki lihakset - paitsi nykyään nuo takareidet! :/ Ärsyttävän huonon treeneistäni on tehnyt edelleenkin jatkuva takareisikipu, mutta uutena kipuna olen hankkinut itselleni myös selkäkivun...  Tuo selkäkipu vihloi joku päivä niin paljon, että hengittäminenkin oli välillä kivuliasta. Meinasin jopa Janin perua, kuitenkin ajattelin, että tehdään mitä voidaan. No, aluksi tehtiin kaikenlaisia venytyksiä ja pikkuhiljaa alkoikin henki kulkemaan :D Loppujen lopuksi saatiin aikaiseksi ihan hyvä rinta/selkätreeni! :)

No, seuraavana päivänä olikin vuorossa etureidet. Ennen Janin tuloa, lämmittelyn jälkeen kokeilin kyykkyä pelkällä tangolla, hiljaa ja hallitusti - mutta eihän siitä mitään tullut kun selkään vihlaisi niin pirskatisti! Prkle! No, onneksi on tuo hackki, se sai korvata kyykyn virkaa. Sen mukaan mentiin, mikä ei sattunut takareiteen tai selkään... Tosi hyvä treeni saatiin aikaan ja olinkin hyvillä mielin valmis ottamaan takareisi- ja selkäkivun lisäksi etureisi- ja pohjekivut - ja ne myös ilokseni sainkin! :D

Nuo selkäkivut ovat minulle ihan tuttua, iskias ja noidannuoli ovat ajoittain vaivanneet paljonkin. Nyt kivun aiheutti ilmeisesti selkälihasten jumitus. Mutta kyllä ottaa niin vietävästi päähän tämä raihnasuus! Päähän ottaa varsinkin nuo painotavoitteet kyykyssä ja maastavedossa - nuo kaksi inhokkiani joista on tullut ykkösmielikkejäni! <3 Lemppareita ehkä juuri sen vuoksi, että alkuvaikeuksien jälkeen painojen lisääminen tasaisesti koko ajan on ollut helppoa! Monessa muussa liikkeessä kun tuntuu aina junnaavan ikuisesti samoissa painoissa. Mutta tällä hetkellä en pysty tekemään kyykkyä enkä mavea edes pelkällä tangolla! Höh! Mur! Argh! ja Räyskis!

Ja voihan vehnä kun kirveli tässä joku päivä lukea erään tiimikaverin blogista hänen painotavoitteidensa saavuttamisesta! Kyllä nuo numerot sattuivat ja lujasti! ;D Ja entäs kahden muun tiimiläisen - äidin ja tyttären silmin nähtävä upea kehitys! Juuri tällä viikolla huomasin, kuinka hieno yläkroppa molemmilla, mutta varsinkin äiteellä oli tai siis on! En tiedä mikä itseäni sattui eniten siinä kohtaa kun heitä katselin...?!  ....takareisi...? ...selkä...? vai treenissä sillä hetkellä hapoilla olevat etureidet...? Vai kateus! - todennäköisesti tuo jälkimmäinen ja täytyy myöntää,  että kyllä vihlasi taas syvältä ja kovaa! ;D 

Kateus pitää ansaita, säälin saa ilmaiseksi... No juu, kyllä minä tuon kateuden tunteeni pitkin hampain arvostukseksi ja ihailuksi käänsin - kovalla työllä ja vaivalla on naisten voima ja lihakset hankittu! :) Todellisuudessa, hienoa luettavaa ja katseltavaahan nuo edellämainitut ovat! :) Upeaa naiset!!! <3 :) Sitä paitsi, tuo uskoa aina omaankin tekemiseen, kun huomaa toisten kehityksen - omalle kehitykselle kun saattaa helposti sokeutua.

Kyllä minäkin tästä vielä nousen ja kasvatan itselleni oikein kadehdittavan suuret ja voimakkaat lihakset, orottakaas vaa! :D

 Oikein mukavaa ja aurinkoista viikon alkua kaikille - iloitaan omista ja toisten onnistumisista! :)

- Mari :)