Heipsan,
ollaanpa me saatu nauttia upeista talvikeleistä! On jotenkin niin tottunut, että talvi on viime vuosina ollut likaista ja märkää floskaa, että on ihan fiiliksissä kun on satanut paljon ihanaa puuterilunta 😍. Pieni pakkanen on pitänyt tiet kuivina ja lumen valkoisena. Tai olihan tuossa yhtenä päivänä pakkasta niin paljon, että autoni ei lähtenyt käymään😳. Se sanoi stiigimäisesti vain niks ja naks ja räpäytti kerran valoja ja sen pituinen se! Näyttöön tuli "paina jarrupoljinta", mutta eipä se sitten kuitenkaan tunnistanut jarrua🤨. Pisti vähän kiireeksi, kun sattui olemaan menevä päivä ja yhtäkkiä olinkin toisten kyytien varassa🥵.
On sitä ollut lumiukkokelejäkin⛄
Mutta palatakseni tuohon pakkastalveen, niin kyllä valkoinen puhdas lumi on kaunista ja mieltä piristävää 🥰. Tuollaista kevyttä lunta olisin saattanut (ehkä🤔) minäkin viitsiä ilolla lykkiä, ellei joku toinen olisi ollut nopeampi🤷♀️.
Näihin maisemiin en kyllästy ikänä😍
Niin kaunis on hiljaisuus❤
En ole vuosiin järven jäällä luistellut, mutta tänä talvena olen sitäkin päässyt harrastamaan useamman kerran. Vauhdin tunne oli upeaa vaikka terät eivät ihan parhaassa iskussa olleetkaan, silti huikeeta viilettää pitkin järveä!😍
Vauhdin huumaa vai vauhdin hurmaa..🤗
Piti antaa vauhtia välillä myös Markolle😝
Hih, välillä mentiin muuten tooosi lujaa😅
Onneks Ella jeesas kun mamman jalat puutui🥰
Joku haastoi Instassa tammikuun alussa seuraajiaan yöpymään ulkona. En ole koskaan nukkunut teltassa talvella, tosin lasten kanssa kun joskus juhannuksena telttailtiin, niin lähes talviset kelit silloinkin oli, mittari nippanappa plussan puolella😝.
Eipä tarvinnut Nitaa kauaa suostutella ja niin me lyötiin päivä lukkoon🤝🙌. Päätettiin, että satoi tai paistoi, oli pakkasta tai ei, niin mehän yövytään teltassa!💪👊 Ja niinhän me yövyttiin! 😎
Vain pari juttua väärinpäin ja koko homma uusiks🤦♀️ Mitää ohjeita ennenkää tarvittu🙄
Teltan pystytys ensikertalaisilta pimeässä kävi hyvästä iltajumpasta🙄. Yllättävien uusintavaiheiden jälkeen, me lopulta päästiin asettautumaan teltaksi. Uni tuli kyllä helposti, mutta muutaman kerran heräsin suden, vai oliko se tuulen ulvontaan ja pieniin kylmänväreisiin🥶.
Ei muuten häirinnyt hyttyset koko yönä🦟🤓
Makuupussin lisäksi minulla oli merinovillainen kerrasto sekä -haalari. Jostain syystä pipo eikä käsineet pysyneet yöllä minussa ja makuupussin kanssa en pystynyt nukkumaan niin kuin Nita, vain nenänpää näkyen, vaan avasin vetskaria kaiketi puoliunessa ja heräsin välillä viluun...Aamulla makuupussin sisällä oli kuitenkin ihanan lämmin eikä olisi millään viitsinyt nousta ja kömpiä teltasta ulos. Luntakin oli satanut yön aikana, joten heräsimme kuin prinsessat lumilinnasta🤩
Tässä eräjormat ovat juuri saaneet sisustettua sekä sisältä, että ulkoa ja oli iltateen aika☕
Hieno kokemus ja vaikka kylmä pääsi liki jo tuossa nolla-asteessa, täytyy lisätä ensi kerralla vaatteita, sillä seuraava sovittu yöpyminen on pakkaslukemissa!🥶🤝
Jotenkin olen muuten taas onnistunut ylityöllistämään itseni koneella. Paperin pyörittämiseen tuntuu menevän taas tämäkin alkuvuosi. Nyt on kuitenkin ollut kiva, kun on voinut tehdä hommia kotoa käsin ja välillä on voinut pitää breikin ja pulahtaa järveen. Meillä on avannossa pumppu ja se pitää kivasti avannon auki, tai pitäis, jos sitä pumppua malttais pitää päällä🤓
Pumppu on kyllä kätevä, ei tarvi koko ajan sahailla jäätä👍
Yks päivä oli vähän enemmän pakkasta ja laitoin aamulla pumpun päälle. Ihana auringonpaiste houkutteli avantoon. Joskus aina pyydän jotakuta rentoutumaan kanssani, tällä kertaa seurakseni tuli videopuhelimitse Nana. Avannolle päästyäni totesin Nanalle, että täytyykin näemmä puuhastella vähän ensin, pumppu kun oli sulattanut alueen, joka oli liian kaukana laiturin rappusista. Mutta ei hätää, näitä tilanteita varten on treenattu salilla💪 ja mäntyäkin vasten nojasi tuliterä petkele👍. Esittelin Nanalle puhelimen ruudulle tuota ihmeterää, jolla aloin vimmatusti hakkaamaan jään reunaa. No, olihan se jäässä, kovassa jäässä olikin🥵.
Jotta uskaltauduin tarpeeksi lähelle sulaa kohtaa, pidin toisella kädellä rappusten kaiteesta kiinni ja toisella kädellä kurkotin ja aloin hakkaamaan jäätä. Hienosti rikkui jää ja välillä kauhoin järvestä jäänpalasia pois. En siis uskaltanut mennä vanhan avannon päälle koska pelkäsin sen rossaavan.
Jostain kumman syystä hakatessani jäätä, lipsui otteeni ja petkele putosi järveen🙈. Voihan petkele, sinne se sujahti avantoon sulavasti🙊. No, kyllä se sieltä kesällä löytyy, mutta avanto ei vielä ollut tarpeeksi iso uintiin🤔. Onneksi puuta vasten nojasi myös tuura (kuka näitä nimiä oikeen keksii🤯). Tuuran kanssa aloin työn touhuun ja jääpaloja lentelikin mukavasti kunnes kävi petkeleet🙈. Voi petkeleen petkele sanoin minä🤬 Nana seurasi puhelimitse tilannetta nauraen ja jotenkin siinä sählätessäni putosi kännykkäni laiturilta jään päälle😬. Käsissäni oli märät jäätyneet uintihanskat (pakkasta oli 8 astetta) ja näpit jäässä, koska olin välillä kauhonut vedestä niitä jääpaloja.. Kun yritin ottaa puhelimesta kiinni, luiskahti se laiturin alle🙈.
Nyt on vähä pimmeetä huuteli Nana laiturin alta🧐
Onneks laiturin alla oli jäätä🥵. Laiturin ja jään välinen rako oli niin pieni, että käteni ei mahtunut sinne väliin. Siinä sitten huutelimme Nanan kanssa poski jään päällä ja melkein, mutta vain melkein onnistuin jääkiekkomailan varrella vetämään puhelinta itseeni päin ja lopulta se katosi näkymättömiin, vain Nanan ääni kuului🙈.
Haastetta toi edelleen tuo vanha avanto jossa jää oletettavasti heikompaa..Oli pakko hakea Marko apuihin ja hän sai paikannettua taskulampun kanssa puhelimen ja lopulta sai Nanan onnellisesti laiturin alta pois, eikä jääkään pettänyt kummankaan alla😅.
Tässä olen jo onnellisesti lämmittelemässä altaassa petkeleen ja tuuran kanssa 🤗
Vihdoin pääsin kuin pääsinkin lämmittelemään avantoon🧜♀️ . Saattoi siinä mökkinaapureilla olla ihmettelemistä, mitä oikein puuhailin pakkasessa pelkät uikkarit päällä ja kenen kanssa puhuin, kun maassa maaten, poski jään päällä laiturin alle huutelin🙄.
Kaikesta huolimatta, tämäkin uinti oli rentouttavaa🥰. Mutta vain minun mielestäni🤔 Nana nimittäin sanoi, että kotisoffalta katsottuna tuo oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa puuhaa 🤪🤷♀️😂
Pitääpä laittaa vielä kuva kun Janniinan kanssa joku kerta rauhaisissa merkeissä teekutsuja vietettiin🤗 Tosin tämänkin kuvasession aikana puhelimeni oli vaarassa sukeltaa, mutta ei sillä kertaa minun toimestani😆 #kolmaskokertatodensanoo😬
Mutta kuinkas sitten kävikään petkeleelle ja tuuralle🤔 Nooh..he jäivät odottamaan lämpöisiä sukelluskelejä ja minä taidan päästä shoppailemaan rautakauppaan🙄😅
Mukavia ja aurinkoisia talvikelejä sinulle🤗☀️
- Mari
