torstaina, joulukuuta 11, 2014

Ihana herra Söpö sai nimensä


Viime sunnuntaina tuo maailman suloisin poikalapsi sai kauniin nimensä - Tuukka Ilmari <3


 Kastepappina oli tietenkin Heikki ja kummeina Nita <3 ja Jenna <3

 
 Tuukka Ilmaria ei tilaisuus paljoa hetkauttanut, nukkua pussutti osan aikaa ja osan aikaa killitteli silmät suurina kummejansa katsellen <3


Tilaisuus alkoi Neean Suojelusenkeli-laululla <3


Heikillä on aivan ihana ja omanlaisensa tyyli osallistuttaa juhlaväki <3


My Hela Sakki <3


Tässä suvun neljä polvea <3 Markon mummu ei jaksanut ristiäisiin lähteä - jospa joulun aikaan saataisiin kuva viidestä polvesta :)


Pieni ihana perhe <3

Tässä kaks kolmesta mun elämäni rakkaimmista miehistä <3



Arvatenkin, mun ja Virven piti tietenkin ennen varsinaisia posetuksia saada hieman pumppia noihin roikkuviin poskipäihimme...

 

...mummilla ja mammalla kun ei ihan kaikki oo enää niin timmiä... :D


<3


Ihana rakas Tuukka Ilmari <3 Olen saanut tämän vajaan parin kuukauden aikana tutustua tuohon söpöön pikkumieheen, joka ihastuttaa ihmisiä missä ikinä onkin! Kun hän hymyilee, hurmaa hän ihmiset täysin ja kaikki ovat hänen lumoissaan <3 Olenkin tehnyt havainnon, että Tuukan auktoriteetti toimii kaikkialla! Kaikki katsovat häntä ihaillen ja odottavat hänen seuraavaa siirtoaan :D Ja kun Tuukka päästää pienenkin äänähdyksen, on kaikki valmiina toteuttamaan hänen toiveensa! Kaikki kanssaihmiset skarppiutuvat ja jokainen on valmis tekemään kaikkensa, jotta Tuukka on tyytyväinen! :)


Tuukka on mielestäni ihan selvästi johtaja-tyyppiä! Hänen auktoriteettinsa puree kaikkiin ja kaikkialla! Hän on äärettömän määrätietoinen ja hän saa kaikki ympärillään toimimaan haluamallaan tavalla! Ihailen myös Tuukan kykyä pitää huolta omasta jaksamisestaan - esimerkiksi ottamalla pienet unet tismalleen juuri silloin kun väsyttää! :D


 Otetaan kaikki Tuukasta esimerkkiä eikä stressata itseämme turhaan joululla - kyllä se sieltä tulee vähemälläkin hösäämisellä! :D

 
 - Mari :)




 

lauantaina, joulukuuta 06, 2014

Myyjäistunnelmaa

Viime viikonloppuna oli päivätoimintayksikkömme Aurinkopajan joulumyyjäiset :) Väkeä kävi mukavasti ja pitkin päivää oli jopa ruuhkaa :) Tässä reippaat Aurinkotontut valmiina vastaanottamaan myyjäiskansaa :)

 
Päivätoimintamme taitavat ohjaajat saavat väkemme parhaat taidot esille, kuten seuraavista kuvista voitte itse todeta! Ja tiedoksenne vielä sekin, että paljon kaikenlaista muuta kaunista on Aurinkopajalaisten käsissä taas tänäkin vuonna valmistunut - tervetuloa katsomaan! :) Aurinkopaja on avoinna arkisin jouluun asti klo 9-15 :)

 MusiikkiTontut namikipon vartijana :)

Hyvänmielen Tontut :)

Trendi-Enkelit :)

 Sytykeruusut oli pakattu niin kauniisti, että raskiiko niitä polttaa lainkaan :)

 Herttainen Tonttupariskunta :)
 
Ehdoton suosikkini on tämä upea ja kaunis Hyvyyden Enkeli :)

Aurinkopajan ovi on käynyt koko viikon ahkerasti, kun moni myyjäisasiakas on tullut uudelleen tai osalta myyjäiset jäivät väliin, joten ovat pitkin viikkoa päässeet ostoksille :)

Eilen Aurinkopajassa juhlittiin Itsenäisyyspäivää, ja juhlaa jatketaan tietenkin tänään asuntolan puolella :)


Oikein hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille! 

Ps. Meidän perheessä juhlat jatkuvat vielä huomennakin - Herra Söpö saa nimensä <3

- Mari :)



torstaina, marraskuuta 13, 2014

Perinteinenhaukijärvenristeily ja ensimmäinen isäpäivä pappana

Huh kuinka aika rientää! Ei enää montaa viikkoa jouluun... Eipä minua oma joulu stressaa - vaan kaikkien muiden! :D Tällä hetkellä päälle painaa asukkaiden "jouluksi uuteen kotiin"-lupaus, omaisten joulujuhla, hoitajien joulun ajan työvuorolistat (on muuten taas niin paljon pyhiä joulun aikaan, että huh huh - yrittäjän kauhu kun on paljon kalliita arkipyhiä!) plus monenmoista muuta työpuhdetta jotka pitää valmiiksi saada ennen joulua... Itseäni ei joulun tuleminen huoleta, kiltti ja mukava kun ympäri vuoden olen, tulee pukki joka vuosi luokseni isojen lahjasäkkien kanssa - oli kaappini siistit tai ei! :D

Tosiaankin, muutama viikko sitten olimme työkavereiden kanssa perinteisellähaukijärvenristeilyllä :D Edellä mainitulla pitkällä sanalla on vieläkin pitempi historia ja sen kuvio on lyhykäisyydessään seuraavanlainen: Ilmoitan työkavereille pari kuukautta ennen, viikonlopun jolloin retkeily olisi, ja kyselen moniko olisi tulossa. Sen jälkeen annan noin viikkoa ennen h-hetkeä muutamalla lauseella infoa mitä tulisi ottaa mukaan ja perinteisesti mukaan tulee tietenkin aina ottaa passi ja hammasharja :D Laitoin watsupilla kuvat juhlamekosta, huulipunasta ja korkokengistä. Paria päivää ennen, kehotin sheivaamaan jottei tartte hävetä, ja laitoin bikineistä kuvan. Siinäpä oli mielestäni vihjettä kerrakseen ja porukat saivat miettiä päänsä puhki mitä olisi tulossa ;D Toisten yllättäminen ja pitäminen jännityksessä on mielestäni niin pirullisen mukavaa ja nautinnollista, kjäh, kjäh! ;D Ja pääasiahan on, että minä tiedän mitä tehdään ja milloin - olen siten kuin huomaamatta koko ajan etulyöntiasemassa toisiin nähden ;D

No tosiaankin, minä luulin yllättäväni - mutta tulinkin itse yllätetyksi ihan totaalisesti :D :D :D Kohtaamispaikkamme oli Aurinkokulman viimeistelyä vaille valmis asuntola ja meinasin housuuni pissata kun kymmenpäinen naislauma bikineissään tuli kylän poikki sisään laulaen "pikku pikku bikineistä"... Ja tulipa oiken konkreettisesti kuittia tuosta sheivaus-käskystäkin, sen verran oli brasilialaiset kasvaneet ylimittoihinsa - Virva oli jopa rastaletit saanut tehtyä :D  Oi tsiisus - olen tehnyt noista fiksuista ja asiallisista hoitajista näiden vuosien aikana yhtä hulluja - ellen hullumpia kuin itse olen! <3 :D Ilmeisesti pitää tästä lähin antaa hieman selkokielisempää ohjeistusta :D
Luonnollisuus on kaunista :D
Taisinpa kuulla vinoilua, että olenko katkera, kun huhkin hikipäässä salilla eikä lihakseni ole lainkaan saamaa luokkaa kuin Nitalla, joka kiertää salit kaukaa :D
Okei, okei tuli seleväx - teitä ei tartte hävetä! :D
Kun vihdoin selvisimme vatsa- ja kasvotreenistämme :D ja saimme putsattua ylimääräiset ripsiväriraidoitukset poskiltamme, siirryimme yläkertaan kuohuviinibrunsille :) Kevyen napostelun jälkeen hyppäsimme taksiin ja lähdimme kohti... kohti Ikaalisia siis :D Lounasravintola Tei-Tuvan kautta vatsat täysinä kirjauduimme Ikaalisten kylpylään.
Kylpylässä meitä odotti heti jousiammunta-skaba ja arvatenkin minun joukkueeni voitti sen puhtaasti! :D
 Koska aitoja omenia ei ollut, käytimme teko-omenaa - porukan paras naisvasuri ampumassa :D
Onneksi olivat aika surkeita ampumaan - tai sitten maalitaulu oli liian sievä tuhottavaksi :D

Jousimmunta oli muuten tosi hieno kokemus ja taisinpa osua melkein joka kerta jonkin väriseen raitaan, wouw! Tätä pitää ehdottomasti kokeilla uudestaan!


Ennen illallista vesiliukumäkeä ja loppuilta menikin FBI:n tahdissa tanssilattialla... Jotkut tyytyivät tanssimaan valssia ja muuta olematonta - meikäläinen vetäisi tangon kunnon taivutuksineen, harmi kun ei tullut ikuistettua! :D
 Marikalla kävi huippuflaxi - Halloweenhemmo kun ahkeraan pyöritti tanssilattialla politiikan säestyksellä :D
Chillaileeees :D
Lyhyeksi jääneen yöunen jälkeen runsas aamupala maistui - vähän liiaksikin! Pulikoinnin jälkeen piti valmistautua tiimikisailuun... Porukkamme jaettiin kolmeen ryhmään ja lajeinamme oli kilpa-autoilu, golffaus sekä ryhmätaitoja vaativat laatikko- ja lankkutehtävä. 

Merkin niin väliä oo - kuhan väri on punanen! :D
Ootteks ihan varmoja, et nää kaikki pallot mahtuu siihen samaan reikään?! :D
Yhteistyöllä laatikot pinoon...tai kasaaan...tai no, jotain... :D
Voi kuulostaa taas reteilyltä, mutta minkä sille mahtaa, että mä vaan oon  niin paras - nimittäin oma joukkeeni voitti taas kirkkaasti muut! Ja pakko sitä oli mitalia maistaa kuten olympiajoukkue konsanaan - kyllä vaan, aitoa kultaa se on! :D
Tei-Tuvan kautta lähdimme taas vatsat pulleina  kotimatkalle ja sellaisen mainospätkän voisin tässä jakaa, että mikäli Ikaalisissa päin liikutte, kannattaa ehdottomasti poiketa Tei-Tuvalle syömään! Tei-Tuvan seisova pöytä oli yli puolet halvempi kuin kylpylän vastaava, sortteja Tei-Tuvalla silti moninkertaisesti enemmän ja ruokien mauista ei voida edes puhua  samana päivänä! Tei-Tuvan ruoka on moninkertaisesti maukkaampaa ja ravintola on muutenkin tunnelmallinen ja viihtyisä! Suosittelen!
Kyllä oli tosi mahtava viikonloppu upeiden ihmisten kanssa! On joka vuosi niin hienoa kun loppukesästä laitan sen ensimmäisen viestin työkavereille, että kuka olisi lähdössä retkelle - taisi tänäkin vuonna mennä noin tunti kun jokainen viestin saaja lähetti paluuviestinä "kyllä" viestin :) Olen asiasta erittäin otettu varsinkin, kun kolmivuorotyössä niin harvoin on vapaata viikonloppua ja he silti haluavat "tuhlata" sen minun ja muiden työkavereiden kanssa yhdessäoloon <3 Mielestäni se kertoo siitä, kuinka hyvä henki meillä on ja tuo bikini-ylläri kertoo myös siitä, kuinka hervottoman huumorintajuista ja heittäytyjäluonteista väkeä olen onnekseni ympärilleni saanut <3 :D Mii laik! <3 :D
Viime sunnuntai kuluikin hieman rauhallisimmissa merkeissä ja "vieraanamme" oli tyypeistä rakkaimmat <3 Koko hela sakki oli koossa isänpäivää viettämässä - jota muuten meidän huussollissa vietettiin nyt 23:n kerran <3 Papanpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa ja tuo ihanuus, joka teki isästä papan, oli tietenkin henkilökohtaisesti tilaisuutta juhlistamassa <3 <3 <3 Ihan parhautta! <3 <3 <3


Tässä vielä kuva upeasta "mummupuskasta" jonka työkaverit ylpeille ja onnellisille mammalle ja papalle antoivat :)


Mukavaa loppuviikkoa kaikille!
-Mari :)


PS. toivottavasti tämä postaus pysyisi nyt täällä eikä siirtyisi luonnoksiin kuten eilen...

MIKÄ TÄTÄ MASIINAA OIKEIN VAIVAA - MINUSA AINAKAA MITÄÄ VIKAA OO!

Höh, tein eilen postauksen, eikä se pysynyt näytillä kuin hetken :/ Tai oikeastaan kuvat putosivat pois ja teksti oli siirtynyt luonnosten joukkoon...?!? Laitoin kuvat uudestaan ja taas julkaisin - ja hetken päästä koko postaus taas luonnoksena?!?

MIKÄ TÄTÄ MASIINAA OIKEIN VAIVAA - MINUSA AINAKAA MITÄÄ VIKAA OO!

Ainoa syyepäilykseni on, että otin eilen bloggerin käyttöön kännykkääni ja jotkut kuvat siirsin sitä kautta...voisikohan se olla syynä...?!? KOSKA MINUSA NY EI AINAKAAN MITÄÄN SYYTÄ OLE!!!

Mutta nyt kokeillaan pysyykö tämä postaus paikoillaan vai häipyykö tämäkin luonnoksiin... Ja sitäpaitsi, saattaa olla, että eilisen postauksen kuvat eivät kestäneet päivänvaloa - ovat kyllä sen verran rajua kamaa omastanikin mielestä ;D


perjantaina, lokakuuta 31, 2014

Mamma tässä moi

Olen saanut tällä viikolla nuuskutella ihanan söpöä pikkumiestä ja vaipan vaihtoakin olen saanut taas harjoitella <3 - ihan parasta! :) Huokaus, kuinka tuollainen pieni ihmisen alku voi olla suloinen ja valloittava ja niiiiin iiiiihana! <3 Hän on siis maailman suloisin mamman poika! <3

No mut hei, kuten otsikostakin huomasitte, olen nyt siis virallisesti mamma :) Me ollaan Noormarkun mamma ja pappa :). No, tämä mamma-nimi ratkesi melko pian vauvan syntymän jälkeen ja sopii oikein hyvin tuon pappan siipaksi :) Joidenkin mielestä mamma kuulostaa kovin vanhalta, ryppyiseltä ja pyöreältä - eipä ole enää ulkonäköpaineita meikäläisellä! :D No, kuitenkin vähän hain mammalookkia tässä joku päivä kampaajalta, mutta kuulemma voisin tuon halloweenperuukin ottaa jo ensi viikolla pois - niin tekee kuulemma kaikki muutkin?! Höh! :/ Moon nätti ja sillä sipuli, nih!


No, sellainen täytyy kyllä myöntää, että sen verran uusi juttu tämä nimitys on, että muistisäännöksi olen ottanut muumit - vielä kun muistais kuka mä niistä muumeista olenkaan ;D

No mutta nyt tämä mamma pakkaa veskaansa passin ja hammasharjan, sillä huomenna lähdemme työkavereiden kanssa "perinteisellehaukijärvenristeilylle"- siitä sitten paremmin ensi viikolla! :D

Hyvää pyhäinpäivää kaikille, toivoopi  Mari-Mamma :)

lauantaina, lokakuuta 25, 2014

Jännittävä odotukseni palkittiin - olen nyt nainen jonka lapsi on saanut lapsen

Muutama tunti sitten pääni sekoitti vallan ihana ja hyvin odotettu uutinen <3 - pieni suloinen poikavauva on syntynyt! <3 Kolme ja puoli kiloa ihanan söpöä tuhinaa ja pieniä suloisia varpaita ja sormia -  voi ihanuutta! <3

<3 Voitte uskoa, että olen jo nyt niiiiin rakastunut <3

<3 Ja niiiiin iloinen <3


Ja kertakaikkiaan niiiiin sekaisin <3 kun vaan ilosta ja onnesta voi olla! :D


Mutta tänään, tuon pienen söpön nyytin mukana tuli myös nimiongelmastani todellinen - nimittäin mikä minusta tulee?!?! Tuota olen pohtinut jo keväällä blogissani, eikä asia ole minulle vieläkään selkiytynyt. Tuon toukokuun "Mikä musta tulee?!?!" - postaukseni pääset lukemaan tästä: http://marinelkytjarisat.blogspot.fi/2014/05/mika-musta-tulee.html

On siis faktaa, että nyt minä olen nainen, jonka lapsi on saanut lapsen - mutta voinko olla sillä nimellä iän kaiken? Onko se liian pitkä nimi lapsen opeteltavaksi? Miltä se kuulostaisi jos lapsi huutaisi: "Naineeen, jonka lapsi on saanut lapsen - tuu pyyhkimään"? Ei ehkä kovin hyvältä?  Vai voisinko vaihtaa nimeäni mammasta muoriin fiiliksen mukaan - vaikkapa pari-kolme kertaa vuodessa? Ei, en voi. Pitäisi olla nyt varma nimestään, mutta kun vaihtoehtoja on liikaa, ja osa nimistä on niin käytettyjä - ja niin epäsopivia minulle... ;D Apua, tää on edelleenkin niin vaikeaa - mikä musta oikein tulee?!?!

No, tällä hetkellä pääasia on, että äiti ja poika voivat hyvin - eikä isäkään pyörtynyt synnytyksessä ;D. Poika saa nimensä parin kuukauden sisällä - jää nähtäväksi, löytyykö siihen mennessä nimi myös naiselle, jonka lapsi sai lapsen :D


 Ihanan mahtavaa viikonlopun jatkoa kaikille - niin pienille, kuin isoillekkin ihanuuksille <3

- Mari :)