Ulkoilua ja varmistusta

Ehtoota! Kävin eilen möksällä työntarkastustehtävissä ja siellä tuoksui aika mukavasti juuri sahattu painekyllästetty puu! Keli oli... no, kuvasta sen näkee, että ihan näinä päivinä ei tarvitse uutta laituria auringonottoa varten tesmata - toisaalta, eipä tuo bikinikuntokaan ihan vielä kestä kovin paljoa vaatteiden vähennystä, joten ihan hyvissä väleissä tässä Pekka Poudan kanssa tällä hetkellä ollaan! ;D

Rentukat eivät onneksi kylmyydestä piittaa, niin kauniina ne kukkivat pitkin järven reunaa :)

Tänään me tehtiin tiimikaverin kanssa tärskyt salille. Varmistelin Aune - Maijan penkin amrappia. Omat amrapit penkissä on aina olleet tasan nolla, mutta Aune jaksoi hienosti ja taisteli vielä viimeisenkin toiston todellisella sisulla! Ja voi jösses, eilen se likka oli tehny amrapit jaloille - kyykyssä ja mavessa reilusti yli 10 toistoa (itse pidän tavoitteena kymppiä - sitä koskaan vielä saavuttamatta), ja prässissä neiti puski 33 toistoa! Siis mitäh?!!! Ajattelin ensin, että oliko siinä pilkkuvirhe ;D vai mikä lie kirjoitusvirhe, mutta ehei, ei ollut virhettä ei! Kolkytkolme toistoa - ja tyyppi tuli omin jaloin kävellen tänään salille??!! ;D Ei voi kun ihailla tuota sisukasta voimapesää!!! Tässä vielä Aunen helpolta näyttävää pystypunnerrusta :)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Mari :)

Ny reeni kulukee

Moorents! Jälleen tämä odotettu nelosviikko on taas ollut hyvin palkitseva!  Tai no, ei ehkä kannata mennä asioiden edelle - siis ainakin alkuviikko on ollut palkitseva :D! Kyykyn amrapit eilen enkkapainoilla oli ihan huippua, vaikka lopputreeni meinasi olla kovinkin vaikeaa - mutta onneks vaan meinasi :D. Jostain syystä jännitti jo etukäteen ja varsinkin siinä lämmittelysarjoja tehdessä olin vähän hermona. Tuo epävarmuuteni johtui ehkä siitä, että viime viikolla minulla kävi viisi kiloa pienemmillä painoilla niin, että en päässytkään kyykystä ylös, vaan jäin tankoni kanssa kyykkyyn istuskelemaan... ;D Onneksi oli pt pelastamassa, muuten olisin varmaan joutunut huutelemaan selkäni taakse, että heeelp mii, onko kukaan kuulolla... ;D No, eilistä kyykkyä oli Janin lisäksi varmistamassa Aune-Maija ja hyvinhän tuo meni - kahdeksan toistoa suht iiisisti! Voin kertoa, että oli kyllä voittajafiilis! Olin mä vaan niin paras! :D

Tänään penkissä ei tarvinnut amrapeista edes haaveilla, hyvä kun tarvittavat toistot saatiin ja nekin viidellä sarjalla... Mutta kuten aiemminkin olen tänä keväänä hehkuttanut, penkin kehitykseen olen todella tyytyväinen tällä hetkellä! Tämän päiväinen treeni oli kyllä kova ja kovan työn takana oli viimeiset toistot joka liikkeessä. Nyt tietää taas tehneensä ;D Ai niin, olin mä tänäänkin paras - paras hätäilijä sarjojen välissä :o

On se vaan aika mahtavaa tuo itsensä voittaminen! Sitä kun välillä aina hiipii mieleen uskon puute, ja sitten sitä kuitenkin saa kuin saakin itsestään irti sen mitä on suunnitellutkin - se vasta komiaa onkin! Viime ja oikeastaan edelliselläkin viikolla, kun treeni kulki hieman nihkeästi, niin täyty vähän enemmän tsempata itseään. Tsemppaan, jotta uskoisin itseeni (tai valkkuun :D), että kyllä tässä eteenpäin vaan koko ajan ollaan menossa, vaikka välillä vähän takkuaakin! Se kait tästä niin mielenkiintoisen harrastuksen tekeekin, kun aina ei ole niin helppoa!  Oltais varmaan kaikki aika mahtavassa kondiksessa, jos olis aina helppoa ja mukavaa - meikäläinenkin heittelis painoja hymyssä suin, eikä yhtään vihais ohjelman tekijää kuollettavan kyykyn ja hackin jälkeen, kun alkaa neljän superit prässiä ja ojennusta! ;D 

Mahtavaa treeniviikkoa kaikille!

- Mari :)

Äireenpäivän viettoa

Hyvää äitenpäiväiltaa kaikille! Äitienpäivä on ehdottomasti yksi parhaista päivistä vuodessa, sillä silloin ainakin MyHelaSakin täysi tusina rakkaimpia on koolla (iso sydän)!

Se, että on monta lasta, takaa sen, että saa monta lahjaa - ja se vasta parasta onkin! ;D

Joistakin lahjoista voi aavistella, että lahjan antaja on ollut kuulolla äidin suunnitelmista :)

Kaikki lapset tietävät, että tämä mamma pitää kukkasista :)

  Itse poimituista... ruukkukukkasista... ja leikkokukkasista...

  Lempiväritkin on kaikilla tiedossa :)

Kakkumestareina toimi tänä vuonna anoppi ja miniä - kumpainenkin mahtavia leipureita!

Valitettavasti loppuherkut jäivät meidän kaappiin - tuskin ehtivät homehtumaan...

Joskus mä mietin. Sitä että. Oonko mä ansainnut kaikki ihanat ja fiksut lapseni ja heidän loistavat puolisonsa? Tai oonko mä ansainnut lasteni isän? Ja oonko mä ansainnut mahtavan ja aina avuliaan anoppini? Entä tuo maailman suloisin vauveli, oonko mä ansainnut Tuukan valloittavan ja voimaa antavan ihanan hymyn? Voi elämä kuinka onnekas minä olenkaan ja niin kiitollinen heistä kaikista (iso sydän)!

  Aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille!

- Mari :)

Tiimipäivä ja habaa

Tervehdys! Odotettu toukokuu on saapunut keskuuteemme ja olemme yhä lähempänä ihanaa, lämmintä, aurinkoista ja piiiiiiitkää kesää - niiiiin parasta!!! :) Viikko meni osittain köksän hommissa ja vappuherkuista huolimatta pysyin helposti ruodussa. Munkki ja sima eivät ole koskaan olleet minulle herkkuja joita himoitsisin, joten mielitekoja ei menneellä viikolla ole ollut, iso peukutus sille! :)

 Treenit ovat painojen puolesta menneet suunnitellusti, mutta jotenkin hieman takkuista koko viikon treenit ovat olleet. Mitä lie kevätväsymystä tai muuta sellaista... Kevään piikkiin nyt ainakin voi laittaa kaikenlaisia asioita - miksei myös treeninihkeyttä! :D 

Tänään meillä oli tiimipäivä. Monenmoista asiaa tuli ruokavalioista ja treenaamisesta. Itselläni oli yksi... tai ehkäpä yksitoista kysymystä, liittyen treenisanastoon ja muihin päivän aikana mieltäni askarruttaviin asioihin - vastauksia sain kyllä yhtä monta takaisin :)  Illalla tavattiin uudestaan osan tiimiläisen kanssa salilla, meikäläisellä oli vuorossa selkää ja habaa. Tällä kertaa ajattelin pyytää kuvausapua ja useampaa kuvaajaa siinä kyllä tarvittiinkin, sillä sen verran haastava kuvattava oli kyseessä ;D Tämä ensimmäinen kuva jättää hieman arvailujen varaan kuinka iso haaberi mulla oikeestaan on - voisi mun mielestä olla vaikka kuinka hirmuisen iso, kun painokin näyttää ihan älyisolta! :D

Tämä toinen kuva taas voi antaa mielikuvan, että jotain on oikeaankin osoitteeseen mennyt... No, tuo illuusio kestää juuri tasan tuon yhden sekunnin, kun tuota painoa tuossa heiluttelen - ja juuri tuo nopea napin painallus oikealla sadasosasekunnin hetkellä, siis teki habani kuvaamisesta erittäin haastavan :D 

Unohdin muuten aamulla lähtiessäni liikenteeseen treenipökät kotiin ja syyhkäsin halppikseen ostamaan uudet pöksyt. En oikein tuntenut itseäni kotoisaksi niissä, mutta eivät ne ainakaan yhtään treeniä eivätkä loppuvenyttelyä (kärrynpyöriä, käsilläseisontaa ja -kävelyä) haitanneet - joten kylä kai ne hyvät o! ;D

Aurinkoista toukokuuta kaikille! :)

- Mari :)