keskiviikkona, heinäkuuta 30, 2014

Dancing Queen

Terveiset tanssin pyörteistä! Tänään aloitimme porukalla tanssikoulun ja tavoite meillä kaikilla on yhtä kirkas - mahtava tanssitaito elokuun puoleen väliin mennessä! No, täytyy sanoa, että parkettien partaveitseä ei näillä muutamalla kerralla minusta ainakaan tule, mutta toivon kovasti, että ainakin perusvalssia oppisin tanssimaan - edes välttävästi! Tanssiopettajamme Sanna Koivunen vakuutteli, että on ainoastaan yksi henkilö joka ei ole oppinut hänen kurssillaan tanssimaan, mutta meistä ei kukaan ole kuulemma niin onneton - en edes minä! Kuivaharjoittelulla aloitettiin ja sitten siirryttiin musiikin vietäväksi. Hääpari oli laittanut etukäteen Sannalle kappaleita ja niiden tahdissa sitten ensimmäinen tunti tahittiin - ja todellakin tahittiin!
Hikihän siinä tuli ja ilmeisesti pohkeet tuli treenattua aika hyvin tuon tunnin aikana! :) Sukkasillaan kun oltiin, ei tullut suurempia varvasvahinkoja ja Sanna sanoikin, että varvasturmat ovat aina sen vika, joka jättää varpaansa alle. No, arvaatte varmaankin, että Markon varpaita ei pystynyt suojelemaan kukaan muu kuin hän itse, eli tarkkana poikana seurasi minun jalkojeni liikkeitä vaikka Sanna nimenomaan kielsi ketään lattiaan katsomasta ;D Kehtaspa Marko vielä väittää, että minä yritin mukamas koko ajan viedä... Pyh ja pah sanon minä! Ja sitä paitsi, paree olla valittamatta - nimittäin ensi kerralla laitan korkkarit jalkaani! ;D
 

Tanssitunnilta tullessamme odotti tällainen näky pihassamme - eipä tarvitse enää odotella näiden päärynöiden kypsymistä, höh! Ensin luulimme salaman tekeleeksi, mutta osoittautuikin, että tuo puu oli niin laho, että taitaa olla myrskyn aikaansaannoksia sitten kuitenkin. Sadetta ja ukkosta on nyt koko illan piisannut, joten ilma varmasti raikastuu mukavasti :)
Mukavaa viikon jatkoa kaikille!
- Mari :)


maanantaina, heinäkuuta 28, 2014

Tavoitteita ja motivaatiota

Tervehdys! Nyt olen tasan vuoden ollut Ringan ja Janin valmennuksessa. Ensi viikolla alkaa uusi sopimuksemme - ja vuoden sijaan se kestääkin kolme vuotta! Ajattelin, että nyt kun ollaan hyvään alkuun päästy, niin katsotaan mihin oikein pystymme kun on kunnolla aikaa! :) Moni onkin kysynyt tavoitteistani, että mitkä ovat todelliset tavoitteeni? Mitä varten treenaan? Miksi menen salille kauniina kesäpäivänä hikoilemaan? Mitä varten kiusaan itseäni ruokavaliolla jossa ei ole yhtään sallittu mitään herkkuja? Että mitä järkeä tässä kaikessa on, kun on vaan kuitenkin yksi elämä! Ja kun elämästä pitäisi nauttia! Ja kun olen niin vanhakin ettei tässä iässä enää kannata?! Ja kyllähän sä Mari nyt yhden pullan voit silloin tällöin ottaa...
Niinpä niin... No juu... enpä tiedä mikä tässä elämässä kannattaa?  Me ollaan kaikki niin erilaisia ja nautitaan eri asioista... Mielestäni pääasia on, että on onnellinen omaan elämäänsä - meillä kun kaikilla tosiaankin on vain tuo yksi elämä! No juu ja tuo ikäkysymys - mielestäni olen liian vanha ainoastaan alle kolmevuotiaiden pallomereen! :D
  
Tavoitteeni ovat tässä vuoden aikana jonkin verran muuttuneet... Kun otin Ringaan vuosi sitten yhteyttä, oli tavoitteenani oppia syömään  oikein  ja laihtua jokusen kilon verran, mutta enpä minä laihtunut yhtään ole - tosin kokoni on kyllä hieman pienentynyt :). Eli todennäköisesti kiinteytymistä ja ehkä myös lihasta on tullut rasvan tilalle... Mielestäni  ryhtini on parantunut jolloin vaatteet istuvat paremmin päälleni. Parasta on tietenkin se, että minulla on hyvä ja useinmiten energinen olo koska syön tarpeeksi paljon ja tarpeeksi usein, monipuolista ja puhdasta ruokaa.

Jokainen minut tunteva tietää, että maailmassa ei ole yhtään epäterveellistä dieettiä olemassa jota en olisi jonain maanantaina aloittanut - vaikken ole koskaan edes ylipainoinen ollutkaan. Hassua, mutta luulin aina ennen, että kun laihdutan muutaman kilon pois, niin sillä tavalla saan unelmavartalon itselleni. En älynnyt, että rasvan tilalle pitäisi saada lihasta jotta vartalo näyttäisi sopusuhtaiselta ja terveeltä. Laihduttanut olen aina sillä periaatteella, että mitä vähemmän syön ja mitä enemmän mahani kurnii, sen parempi lopputulos... No, kaikkihan sen tietää, että tuo ei paikkaansa pidä. Minäkin tiedän sen nyt - mutta opin sen vasta kantapään kautta!
Olen noudattanut nyt vuoden ajan tarkkaa ruokavaliota, punninnut jokaisen suupalani. Kokemusta tarkasta ruokavaliosta minulla on useamman vuoden takaa, kun olen ollut Fitfarmin nettivalmennuksissa, mutta ne kestivät aina vain maksimissaan muutaman kuukauden kerrallaan. Tämän vuoden aikana olen muutaman kerran tehnyt syömäöverit ja olo on ollut sen jälkeen useamman päivän kamala - en osaa siis edelleenkään syödä herkkuja maltillisesti!  Mättöämisen jälkeen ei ole auttanut muu kuin ottaa itseään taas niskasta kiinni ja ryhdistäytymiseen on yleensä auttanut se, kun muistelen miten hyvä olo minulla on, kun syön ohjeen mukaisesti.

Tavoitteenani ei ole enää laihtua, mutta rasvan tilalle haluan lihasta - ja paljon! Suuren suurien lihaksien lisäksi haluan tietenkin myös voimaa, mutta haluan pysyä kuitenkin melko pienissä rasvoissa, siksi haluan noudattaa terveellistä ja vähärasvaista ruokavaliota. Janin kanssa tehtiin alkukesästä painotavoitteet jouluksi - enkä nyt puhu elopainostani ;D Vaan kyykky, maastaveto, penkkipunnerrus ja vinopenkki saivat painotavoitteet joihin tähtään ja viimeistään viikolla 50 olen nuot painotavoitteet saavuttanut - sen olen päättänyt! Jouluna varmasti teemme uudet tavoitteet juhannukseksi - ruokahalu kun usein kasvaa syödessä! ;)
Vuosi sitten kun Ringan ja Janin valmennuukseen ryhdyin, hieman pelkäsin mitä tapahtuu alkuinnostukseni jälkeen... Mutta, nou robleemos! Motivaatiota kyllä riittää, kunhan paikat kestää - nimittäin tässä iässä ;D
 Uskotaan itseemme ja nautitaan elämästämme :)
- Mari :)

perjantaina, heinäkuuta 25, 2014

Leireilyä ja uus-vanhoja makuelämyksiä


Ihanan kuumaa kesäehtoota! Viikon treenit ovat menneet hikisesti - kuten varmasti arvata saattaa! Ilmastointi ei salilla parhaasta päästä ole, mutta aina sinne silti mieli ja kroppa halajaa <3!

Juuri palailin gimmaleiriltä parhaasta seurasta <3 kauniina, nuorekkaana ja rentoutuneena! Nämä kuusi ihastuttavaa gimmaani nimittäin rakastavat hemmottelua - aivan kuten minäkin!  Leirin gimmat aloittivatkin jäätelökaffeella... :P
Leiriohjelmaamme kuului mm. käsi- jalka- ja kasvohoitoja... Hoitojen lisäksi siistimme myös kulmia. Ulkoa keräämiemme yrttien lisäksi mm. jalkojen hemmotteluveteen lorautettiin sitruunaa ja ruusuvettä... :)
Hemmotteluhoitojen lomassa teimme myös pientä jumppaa käsillä ja jaloilla, jotta saimme veren kiertämään - tällä säällähän muuten saattaisi verikin seisahtua! Teimme myös kasvojumppaa... Kaikkihan itsestään ja kauneudestaan huolta pitävät tietävät kuinka tärkeää naisen kauneudelle ja nuorekkuudelle on kasvojumppa! :D
 

Ei ole siis enää kenellekkään salaisuus miten lisään sekä ylläpidän tätä hurmaavaa ja hehkeää kauneuttani! :D

Toki myös saunoimme ja uimme gimmojen kanssa - ja tottakai aamuin illoin! Ihanat gimmat siis rannalla <3 Hih! Huomasinpa juurikin, että viimeiset pari viikkoa työasuni on muistuttanut Pamela Anderssonin takavuosien työasua... :D Ei hassumpi duuni mulla!

Toki gimmojen kanssa herkuteltiin vähän enemmänkin... Elämäni ensimmäisen kerran tein köyhiä ritareita ja kuulemma todella herkullisia tuli! Tarkat teko-ohjeet sain gimmoilta, tosin heidän ohjeeseensa kuului kuiva/vanha pulla ja meillä se oli tuoretta... :D Paistetun pullan päälle siis mansikkahilloa ja "pieni" kökkäre kermavaahtoa sekä suklaata ja mansikoita!  Bon Appetit!
Koska leiri oli alusta loppuun asti, sekä sisäisesti että ulkoisesti pelkkää gimmojen hemmottelua, emme rasittaneet itseämme edes tiskauksella - siksi meillä oli äärettömän nopea ja tehokas tiskikone mukanamme :D
Omassa PT:n laatimassa ruokavalio-ohjeessani ei jostain syystä ollut jätskiä eikä köyhiä ritareita...? Mutta piiiitkän ja vieläkin pitemmän harkinnan jälkeen olen päättänyt kala-kasvisruokavaliooni  lisätä pikkuhiljaa kanaa ja kalkkunaa... En ole yli kymmeneen vuoteen syönyt kumpaakaan (kalkkunaa todella vähän koskaankaan), enkä myöskään sikaa enkä nautaa. En ole oikeastan koskaan lihasta kovinkaan pitänyt ja kanasta minulle tuli aina huono, kuvottava olo... Lihattomuuteeni ei ole siis johtunut eettisistä yms. syistä - vaikka kyllä ne pienet tipupallerot ovat niin kovin suloisia... :)

Joo-o, lihaton on siis yrittänyt kasvattaa lihaksia :D No, tuo proteiinin saanti on tärkeää ja koska sei ja tonnikala eivät todellakaan!!! enää mene kurkustani alas, jäljelle jää pääsääntöisesti lohi... Lohi on edelleenkin mielestäni ihan hyvää, mutta on alkanut hieman mietityttämään raskasmetallit yms. kun sitä niin usein syön... Siispä rohkaisin mieleni ja ostin paketillisen kalkkunaa - kaikkeen sitä tyttö taipuu rakkaudesta lajiin <3!
Gimmojen tukemana maistelin varovasti piffiäni... Ja sinnehän tuo meni ääntä kohti - eikä tuntunut missään, namskista! Lähinnä pelkäsin vatsakipuja tms. mutta ei ainakaan vielä mitään, joten ainakin kalkkuna kuuluu tästä lähin ruokavaliooni myös! :)

Kotiuduttuani leiriltä totesin, että tänä vuonna tulee ihan hurjasti omenia ja päärynöitä! Tosin päärynöiden ehtiminen kypsäksi asti on aina siinä ja siinä... Mutta, elän joka vuosi intiaanikesän toivossa - so maybe this year... :)
Myös kauniit liljat ovat pikkuhiljaa puhkeamassa täyteen kukkaansa... :)
Ihanaa viikonloppua kaikille! Nautitaan kuumuudesta - pian on kuitenkin taas kylmää ja pimeetä...

- Mari :)

maanantaina, heinäkuuta 21, 2014

Kevyttä jazzleiriviikkoa

Heissan!  Viikko kului viettäen leirielämää upeiden ihmisten seurassa <3! Tämä viikko oli minulla myös kevyt viikko, joten järvimaisema sopi oikein hyvin mielenrauhan etsimiseen :) Salille livahdin leiriltä vain kolme kertaa ja kevyemmillä painoilla sekä tekniikkaan keskittyen treenasin. Kävin myös HelpOtteen Paulan kokovartalohieronnassa ja leiriläisten hiljennettyä tein iltaisin pienet venyttelyt...
Järjestän joka kesä Aurinkoleirin miehille ja naisille eli kundi-  ja gimmaleirit. Kundileiri alkoi tiistaina ja loppui sunnuntaina. Kahdeksan vähän alle ja vähän päälle kahdenkymmenen ikäistä, vauhdikasta ja sanavalmista nuorukaista hauskuuttivat viikon ajan minua ja Maria-ohjaajaa. Pääsääntöisesti ohjelmistoomme kuului onginta, uinti ja saunominen. On aika mielenkiintoista seurata vilkkaita adhd-nuoria jotka rauhoittuvat veden äärellä ja monenmoisista ylivilkkausongelmistaan huolimatta jaksavat keskittyä tuntitolkulla kalojen onkimiseen!  Eipä silti, tuo keskittyminen palkittiin kyllä kymmeniä kertoja leiriviikon aikana, nimittäin paljon kaikenlaisia kaloja vedestä ylös nostettiin! Ja voi sitä riemua ja iloa omasta ja myöskin kaverin puolesta, kun pienikin sintti koukkuun tarttui! Aikas komian kokoinen ahven nousi myös, kun otimme hollantilaiset kastemadot syötiksemme. Hovikuskimme Petri kävi ostoksilla puolestamme, kun kuivan ja kivikkoisen leiritontin nurkista emme matoja löytäneet. Isoja ahvenia en ole oikeastaan koskaan elävänä tavannut ja sen verran isolta näytti tämä ahven, että päätimme sen punnita - sattuneesta syystä kun tuo ruokavaaka aina mukanani kulkee siinä kuin hammasharjakin ;D

Toki leirin ruokalista ei ollut pelkästään kalaonnemme varassa... Nuotiolla paistettu makkara, uuniperunat ja grillattu kana ja -juurekset tekivät kauppansa! Jälkiruuaksi muutamana päivänä saimme herkutella tuoreilla mansikoilla, hain niitä hovileipurimarjastajaltamme Tuijalta jokusen ämpärillisen... :P  Paistoinpa eräänä iltana myös viiden litran verran muurikkalettuja... jäi niistä hiukan myös seuraavalle päivälle... :)
Saunominen kuului vaki-iltaohjelmaamme. Ensimmäisenä iltana tuo sauna ei ollutkaan kunnolla syttynyt (yllättäin minun sytyttämäni) ja se oli kylmä kundien sinne mennessä... Mutta ei se kundeja haitannut, heidän mielestään pääasia oli, että suihkusta tuleva vesi oli lämmintä - lojaalia väkeä siis! Tosin kundit lupasivat kyllä seuraavana päivänä hoitaa itse tuon saunan sytytyksen, ei siinä kuulemma minua tarvittaisi kun en kerran osaa... mutta vakuuttelin, että seuraavana päivänä olisin tarkempi kipinävahti...;D No, loppujen lopuksi Maria osoittautui varsinaiseksi tulisieluksi joten kylmäsauna-ongelmaa meillä ei sen koommin enää ollutkaan :)

Uimaan tai ainakin kastautumaan kundeista uskaltautui jokainen. Aika hieno homma, että koulutoimi satsaa myös erityislasten uintitaitoon! Uimataito on tärkeä jokaiselle kansalaiselle ja hyvä liikuntamuoto myös erityis-ihmisille joilla usein voi olla jotain liikuntarajoitteita, kömpelyyttä, tasapaino-ongelmia tms. Uidessa ko. ongelmat eivät haittaa!
Koska leiriviikkomme osui jazz-viikolle, kuului leiriohjelmaan monenmoista jazztouhua... Keskiviikkona olimme Jazzmessussa. Osa asukkaistamme ja myös kundileiriläisistäkin esiintyy messussa ja itse olen siinä avustajana. Jazzmessu on jumalanpalvelus, jossa käytetään selkokieltä.  Tukiviitottuihin kaikurukouksiin ja helppoihin lauluihin on jokaisen helppo osallistua. Jazzmessun musiikki on kokonaan tuotettu itse, samoin kaikki messun tarpeisto - papin stoolaa ja kuoron, sekä orkesterin esiintymisasuja myöten. Jazzmessu on mukaansa tempaava ja varmasti jokaista osallistujaa lämpimästi koskettava kokemus, jota voin suositella ihan jokaiselle joka haluaa kokea erilaisen ja iloisen jumalanpalveluksen! Jazzmessu esitetään aina KeskiPorin kirkossa jazzviikolla (15.7.2015 seuraavan kerran), ja silloin tällöin olemme käyneet esiintymässä pitkin vuotta myös muissa kirkoissa.

Torstaina olimme Antikartanossa perinteisessä jazzkonsertissa. PoriJazz järjestää sinne aina esiintyjän ja tänä vuonna se oli Bianca Morales.
On oikein ilo ja kunnia omistaa ystävä joka näitä kutsuja meille aina lähettelee milloin mihinkäkin Antinkartanon Toimintakeskuksen karkeloihin :)! Jukka on yli kymmenen vuoden takaa tuttu työjutuista, vaikka emme varsinaisia työkavereita ole koskaan olleet, mutta saman työnantajan palveluksessa kylläkin - meillä on siis hiukan hankalasti selitettävä suhde... ;D Jukka oli vuosia joulupukkina omille lapsilleni... Jukka on säestänyt jokaisessa joulujuhlassamme... Jukan Musatunnit joka kuukausi asukkaille ja Aurinkotanssien kevään ja syksyn viimeiset tanssit ovat hänen käsialaansa... Jazzmessukin on suurelta osin Jukan heiniä... Tulevissa häissäkin Jukka tulee olemaan kapelimestarina... :) Jukan kanssa olemme myös hengenheimolaisia ja samanlainen, ehkä joskus sarkastinenkin huumori yhdistää meitä... :D
Leiriviikkomme oli säiden puolesta loistava, ainoastaan muutamana päivänä ukkonen hieman pelotteli ja sade vähän kasteli...
Leirikoiramme Alisa-reppana, pelkää ukkosta eikä se sateestakaan pidä... Tämän pienempään kippuraan se ei yrityksistään huolimatta päässyt, kun ukkonen kovin jyrisi ja kolisteli...
Leiri oli joka suhteessa onnistunut! Kyllä meidän piti Marian kanssa monta kertaa huulta purra, kun kundien letkautuksia ja tarinoita kuuntelimme (niistä teenkin sitten joskus ihan oman postauksen) :D! 24 tuntia vuorokaudessa valppaana, lukuunottamatta muutaman tunnin salipyrähdyksiä, voisi tuntua raskaaltakin - mikäli asenne ei olisi kohdallaan. Kun saa tehdä työkseen sitä mistä oikein paljon pitää, ei se tunnu edes työltä! :) Ei sitä kyllä varmaan koskaan osaa tarpeeksi kiitollinen olla, kuinka onnekas olen, kun saan olla niin upeiden ja aitojen ihmisten kanssa tekemisissä <3!!!

Ihanaa ja onnellista viikon alkua kaikille!
- Mari :)





maanantaina, heinäkuuta 14, 2014

Polttareissa


Lauantaina vietimme Janniinan polttareita <3. Olimme pukeutuneet pupuiksi ja Noormarkun kyläläiset olivatkin ihmeissään kun kymmenhenkinen pupulauma viiletti aamusella kylän poikki...
Vähintään yhtä paljon oli ihmeissään Janniina, jolle olin laittanut työvuoron alkavaksi klo 10.00. Hiljaa ja hengittämättä klo 9.45 oli pupulauma oven takana odottamassa ja vihdoin ovi aukesi... Rappukäytävä raikui kun juhlakalumme tajusi mistä oli kysymys :D
Ja eikun takaisin sisälle pakkaamaan ja vaihtamaan päivään sopivampi asuste :). Siinäpä meitä sitten oli 11 kaunista ja viehättävää HottisPupua valmiina valloittamaan maailmaa :)

Käytiin ensi töiksemme näyttäytymässä asukkaille. He tiesivät suuresta salaisuudesta ja olivat osallistuneet myös valmisteluihin... Nimittäin tupsut ja korvat olivat pääsääntöisesti asukkaiden käsialaa :). Monta kuvaa jäi pupulaumasta asukkaille muistoksi :)

Käytiin myös näyttäytymässä sulholle ja tulevan kälyn poikaystävällekkin... sinne jäivät Niko ja Eemeli raksalle hommia paiskimaan kun me lähdettiin hurvittelemaan :)
Ja olihan siellä raksalla työn touhussa myös tuleva appiukko serkkunsa kanssa. Suun saivat makiaksi hekin, kun PääHottisPupu heille namujaan auliisti jakeli ;)
Sitten suuntasimme pirssillä kohti Onnenkosken kahvilaa... Siellä nautimme maittavan brunssin jotta jaksaisimme tulevat koitokset...
Pari kahvila-asiakasta halusi kanssamme kuvaan, sillä olivat aina unelmoineet olla puputyttöjen ympäröimänä - tottakai soimme heille sen ilon, olimmehan me HottisPupuja! ;D
Aamubrunssin jälkeen lähdimme Porin torille. Kiertelimme pitkin toria leikkien "seuraa johtajaa"... Olihan tuo aika kivan näköistä kun 11 pupua laukkasi välillä kädet leväällään ja välillä ylhäällä, tehden pieniä piruetteja ja muita ympyröitä :D
Hauskinta meidän mielestämme oli pysäytellä liikennettä... nimittäin ollessamme jonossa koko suojatien leveydeltä, pysähdyimme kiittämään autoilijoita pyllyn pyörityksellä... eiku siis hännän heilutuksella... ;D 

Raatihuoneen puiston kautta suuntasimmekin jazz-kadulle :D
Jazzkadulla me  yllytyshullut ja liikunta-addiktioituneet tulevat anopit päätimme vetästä pienen painitreenin ;D
Ja kun vauhtiin päästiin, niin pitihän meidän hypätä vapaapudotus-hyppykin, kun suloinen poika kerran pyysi ;D Tässä kuvassa me vielä kerrataan totisena ohjeita...  Poika halusi varmistaa, ettemme hyppää voltteja, emmekä mahalleen emmekä päälleen...taisi jo kaukaa huomata, että kaks kahjoa liikenteessä... ;D No, mutta mehän selvittiin hienosti ilman nuhteita ja koska kokemus oli niin upea, uhattiin me tulla uudestaan - kokopäivälipulla! :D
Pikaisesti kävimme myös seksishopin puolella - ihan vaan hämätäksemme Janniinaa ;D  Pääkohteemme nimittäin oli tien toisella puolella oleva Hyvinvointicenter. Tällä kertaa sali oli normaalilämpöinen, sillä meillä oli äitiysjoogaa :) Ihanat rentouttavat ja rauhalliset venytykset tekivät kaikille HottisPupuille hyvää - ja varsinkin meille RehaajaPupuille ;D
Joogan jälkeen Janniinan mennessä rentouttavaan hierontaan, me muut jatkoimme rentoutumista suolahuoneessa :)
 
Hyvinvointicentteristä lähdimme Reposaareen Merimestaan syömään. Ihanan herkulliset ruuat ja ihanat maisemat, ihanalla lempeällä tuulella, hemmottelivat ihanaa PääHottisPupua ja meitä muita ihania HottisPupuja <3



Merimestasta suuntasimme mökille saunomaan, uimaan ja paljuilemaan - ja tietenkin yöllä taas syötiinkin :). 
Olimme pyytäneet myös polttariporukkaan kuulumattomilta Janniinan ystäviltä, sukulaisilta ja työkavereilta "Elämän ohjeita avioliiton polulle" jotka luimme Janniinalle...
Kuvien kera Janniinan ystävät muistelivat Janniinan lapsuutta, meidän kuvat olivat tietenkin muutaman vuoden sisällä otettuja, joten me muistelimme hieman lähempää aikaa... :)
Oli kiva tutustua Janniinan ystäviin ja sukulaisiin - kovin samanhenkisiä meidän kanssamme ovat kaikki! :D Ihana oli huomata, kuinka Janniina nautti pitkästä ja vaiherikkaasta päivästä :). Mukavaa oli myös se, että näissä polttareissa ei alkoholin kanssa pläträtty, joten olo ei ollut kellään aamulla huono - korkeintaan hiilarikrapula vaivasi ;D

Parhaimman miniän tulen saamaan <3 ja parhaimpaan sukuun Niko pääsee! <3

Ihanaa viikonalkua kaikille HottisPupuille ja kaikille muillekkin ihanuuksille! <3
- Mari :)

perjantaina, heinäkuuta 11, 2014

Vanhoja ja nykyisiä työkavereita

Ihanan aurinkoista huomenta! Kyllä tällaiset lämpimät kesäaamut ovat ihan parhautta! <3

Saimme asukkaiden kanssa kutsun vierailemaan keskiviikkona keittäjämme mökille. :) Pirkko on ihka ensimmäinen työntekijämme, joten hän  tuntee oikein hyvin yrityksemme eri vaiheet ja on ollut osaltaan luomassa toiminnan suuntaa ja sisältöä. Tutustuimme aikoinaan Antinkartanossa ja olimme hetken aikaa työkavereita. Koulutukseltaan Pirkko on keittäjä ja siihen pestiin hänet meille palkkasin. Alkuaikoina hän teki kuitenkin ruuan lisäksi myös monen moista muutakin - Pirkko olikin varsinainen joka paikan höylä jolta sujuu edelleenkin homma kuin homma!:)
Kaunis mökki ja pihapiiri olivat ihan Pirkon näköisiä - pientä ja sievää sekä paljon kauniita yksityiskohtia! Aurinkoinen päivämme sisälsi kaffittelua... makkaranpaistoa... uintia... tikkakisaa... :) Todella mukava ja antoisa päivä meille kaikille! :)
 Ja koska Noormarkussa oltiin, istuskeli terassin kaiteella myös Kurre Orava :)
Eilen luokseni saapui toinen vanha ja osittain myös nykyinen työkaverini... Juhan kanssa tutustuimme aikoinaan eräässä yksityisessä asumispalveluyksikössä ja alkuvuosina hän oli myös meillä töissä. Jossain vaiheessa Juha päätti kuitenkin lähteä suureen maailmaan ja siirtyi hoitoalalta kaupan alalle. Kaikki nämä vuodet Juha on kuitenkin pysynyt palkkalistoillamme yhden vuoron verran... Nimittäin Juha tulee aina jouluksi vanhempiensa luokse tänne maalle ja tulee sitten jouluaattoyöksi valvomaan asukkaiden unta. Tämä on mukava asia asukkaille, mutta myös kaikille hoitajille, koska muutenhan tuo yövuoro osuisi jollekkin vakihoitajalle. Käytiin Juhan kanssa illalla moikkaamassa asukkaita ja sieltä jo nousikin kysymys, tuleeko Juha jouluaattona töihin - kyllä vaan, oma uskollinen pukkimme tulee tänäkin vuonna! :D
Juhan kanssa olemme aina olleet hengenheimolaisia ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita meillä on paljon. Yksi niistä on aina ollut liikunta ja terveelliset elämäntavat yleensäkkin. Yllättäin puheenaiheemme sivutti vähän väliä saliharrastuksiamme... :D
Parhaillaan valmistaudun lähtemään Neean kanssa salille. Aion tänään kokeilla mitä kroppa sanoo aamu-etureisitreenistä ja ilta-hotjoogasta - molemmat siis saman päivän aikana. Pakko vieläkin hehkuttaa miten mahtavaa tuo lämpöjooga on! Olen kahtena edellisenä perjantaina joogannut ja lauantaina tehnyt etureiskat. Molempina kertoina ensi alkuun kyykkyä tehdessäni ajattelin, että ei tule mitään, eilinen hotjooga on vienyt mehut... Mutta kun vauhtiin pääsin, huomasin, että treeni sujui paljon paremmin ja painoja sai mukavasti lisätä lisää ja lisää :)! Tässä joogaope-Mirjan nappaama kuva muutamasta hikisen märästä soturista... Nita, Pauliina ja Katriinakin innostuivat viime perjantaina kokeilemaan tätä minun, Neean ja Nanan hehkuttamaa uutta harrastustamme - ja luulen, että hekin jäivät samantien koukkuun! :D
Lopuksi pitää vielä laittaa kuva sormustinkukasta joka sitkeästi puskee milloin mistäkin kohtaa kukkapenkkiäni. Tuo erittäin myrkyllinen ja oikeiden hortonomien rikkaruohoksikin kiroama kasvi on mielestäni kovin kaunis kukkanen jota ei malta pois repiä - mikäli se on päässyt varkain kasvamaan kukintavaiheeseen asti :)
Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille! 
-Mari :)