Tervehdys pitkästä aikaa!
On kulunut tovi kun viimeksi olen ehtinyt blogia päivittää. Nooh, parempi myöhään kun ei milloinkaan.:) Minulle on tapahtunut kaikenlaisia kivoja asioita tässä kesän ja syksyn aikana ja ajattelinkin nyt nopsakkaan jakaa ainakin osan niistä kanssanne. :)
On kulunut tovi kun viimeksi olen ehtinyt blogia päivittää. Nooh, parempi myöhään kun ei milloinkaan.:) Minulle on tapahtunut kaikenlaisia kivoja asioita tässä kesän ja syksyn aikana ja ajattelinkin nyt nopsakkaan jakaa ainakin osan niistä kanssanne. :)
Heinäkuussa me oltiin Markon kanssa muutama päivä Gdanskissa, se oli sellainen extemporee matka, jonka hetken mielijohteesta eräänä päivänä varasin. Lennot oli Turusta, joten automatka oli mukavan lyhyt, samoin lentomatka.
Ruoka oli hyvää...
...mutta ei ahmateille aina ihan riittävästi :D
Vähän hain tuntumaa entisajan kidutusmeiningistä...
... nooh...myönnetään, että vähän rankkaa huumoria juu!
Varsinkin vanha kaupunki oli ihan älyttömän kaunis ja reissu oli muutenkin mukava. Oho ja hupsista, joukkoon tupsahti yks pusukuva myös :D
Heinäkuussa syntyi myös tuo kovin odotettu Tuukan pikkusisko ❤, joka kasteessa sai nimekseen Enni-Ilona. Enni-Ilona on yhtä suloinen kuin veljensäkkin ja nyt reilu kolmekuisena seurailee jo kovin isoveljen juttuja. Neiti kasvaa kovaa vauhtia, eikä taida mennä kauaa, kun alkaa hänkin jo liikkumaan. :)
❤❤
Kummit Antti, Sanna ja Emmi.
My Hela Sakki❤
Elokuussa vietettiin Nitan ja Samin kihlajaisia ja häitä vietetäänkin jo heti ensi vuoden tammikuussa. ❤Talvi ei ole mitenkään lempivuodenaikani, mutta nyt sen tuloa oikein odottaa! On niin hienoa, kun saan olla suunnittelemassa myös Nitan häitä!❤
Tosin, morsiuspuvun hankinta oli aavistuksen (?!) verran rankempi projekti, koska Nitalla oli selvä kuva mielessään, minkälaisen haluaisi... Ja sen kun täytyi olla just eikä melkein! No,Tampereelta onneksi löytyi lopultakin, ja erittäin kaunis puku onkin!❤
Tosin, morsiuspuvun hankinta oli aavistuksen (?!) verran rankempi projekti, koska Nitalla oli selvä kuva mielessään, minkälaisen haluaisi... Ja sen kun täytyi olla just eikä melkein! No,Tampereelta onneksi löytyi lopultakin, ja erittäin kaunis puku onkin!❤
Neean, Nanan ja Janniinan tehdessä kaason hommia, minä olen saanut leikkiä lapsosten kanssa :)
Täähän ei ollut eka kerta kun mä Utin kanssa treenasin ;D
Tässä salin kovimmat, ja täytyy sanoa, että Emilia oli todella huikea, mutta niin oli Tarukin!!! Kovia mimmejä molemmat!!!
Tuukan kanssa me aloitettiin syksyllä jumppaamaan Touhutaaperoissa. Se on sellaista Tuukan ja mamman laatuaikaa. ❤ Me ei ihan touhuta käsikirjoituksen mukaan, kun meillä molemmilla on vähän hinku tehdä asiat eri tavalla kuin muut... ;D
Saatiin kyllä ilmoittautumisen yhteydessä joku lappunen, jossa oli kovin jotain ohjeistuksia, mutta kuka niitä nyt kaikkia jaksaa muistaa... sitä paitsi, siinä taidettiin puhua äidistä ja isästä, ei mammasta... Noo, säännöt on tehty rikottavaksi ja pääasia on, että Tuukalla ja mammalla on hauskaa, ja saadaan aina uusi hieno tarra kerholappuun!
Meil on muuteen ihan samikset jumppa-asut :D
Parasta Tuukan mielestä on kuitenkin se, että jumppaan mennään mamman autolla, matkaahan on noin kaksisataa metriä... Jumpan jälkeen Tuukka aina komentaa, että pitää ajella mamman autolla pitempi lenkki, ja mehän ajellaan kylällä rundia just niin kauan kun pikkumies haluaa! :D
Saatiin kyllä ilmoittautumisen yhteydessä joku lappunen, jossa oli kovin jotain ohjeistuksia, mutta kuka niitä nyt kaikkia jaksaa muistaa... sitä paitsi, siinä taidettiin puhua äidistä ja isästä, ei mammasta... Noo, säännöt on tehty rikottavaksi ja pääasia on, että Tuukalla ja mammalla on hauskaa, ja saadaan aina uusi hieno tarra kerholappuun!
Meil on muuteen ihan samikset jumppa-asut :D
Parasta Tuukan mielestä on kuitenkin se, että jumppaan mennään mamman autolla, matkaahan on noin kaksisataa metriä... Jumpan jälkeen Tuukka aina komentaa, että pitää ajella mamman autolla pitempi lenkki, ja mehän ajellaan kylällä rundia just niin kauan kun pikkumies haluaa! :D
Tänään me juhlittiin Tuukan 2-vuotis synttäreitä❤ ja iso poikahan tuo jo on, vauvakiharatkin oli antanut parturin pätkäistä pois. :)
Kakku oli mahtava ja Janniinan käsialaa :)
Kakku oli mahtava ja Janniinan käsialaa :)
Jokunen viikko sitten pojat taas järkkäs Noormarkun urheilutalolla leuanvetokisat, tällä kertaa lisäpainoilla. Tavoitteenani oli saada leuka edes pelkällä vyöllä, joka painaa siis kokonaista kolme kiloa... :D
No mutta koska olin niin äärettömän vahva, sain vyön helpostikkin. Sitten lisättiin 2,5 kiloa, jolloin painoa oli siis 5.5 kiloa yhteensä. Melko kevyesti sekin nousi, mutta sitten kun painoa oli 8 kiloa, en enää saanutkaan leukaa. En vaikka kuinka yritin. Rimpuilin. Ähkein. Ja puhkuin. Yritystä ei ainakaan puuttunut, mutta leukaani en tangon korkeudelle saanut, höh!
Päätuomarina oli voimamies Tommilan Antti ja yritin häntä kyllä kovasti muistuttuttaa, että on minun lapsenlapseni kummisetä, joten paree tuomaroida sen mukaan... Nooh, uhkailu ei auttanut, joten tuloksekseni jäi se 5.5 kiloa - ihan tyytyväinen olen siihen kuitenkin!
Kilpakumppanini Nita sai ylös huikeat18 kiloa, mutta tärkeintähän tässä ei ollut voitto, vaan vähäinen osallistujamäärä! Ja hienot palkinnot! Ja sitä paitsi, hopee ei oo häpee - edelleenkään! :D
Ai niin, My Hela Sakin❤ kanssa vietettiin taas syksyn perinteiset möksäbileet, ja täytyy sanoa, että ihan yhtä huonoja häviäjiä oli koko sortin sakki, ei siis edelleenkään kehitystä siinä asiassa edellisiin vuosiin verrattuna! ;D
No mutta koska olin niin äärettömän vahva, sain vyön helpostikkin. Sitten lisättiin 2,5 kiloa, jolloin painoa oli siis 5.5 kiloa yhteensä. Melko kevyesti sekin nousi, mutta sitten kun painoa oli 8 kiloa, en enää saanutkaan leukaa. En vaikka kuinka yritin. Rimpuilin. Ähkein. Ja puhkuin. Yritystä ei ainakaan puuttunut, mutta leukaani en tangon korkeudelle saanut, höh!
Päätuomarina oli voimamies Tommilan Antti ja yritin häntä kyllä kovasti muistuttuttaa, että on minun lapsenlapseni kummisetä, joten paree tuomaroida sen mukaan... Nooh, uhkailu ei auttanut, joten tuloksekseni jäi se 5.5 kiloa - ihan tyytyväinen olen siihen kuitenkin!
Kilpakumppanini Nita sai ylös huikeat18 kiloa, mutta tärkeintähän tässä ei ollut voitto, vaan vähäinen osallistujamäärä! Ja hienot palkinnot! Ja sitä paitsi, hopee ei oo häpee - edelleenkään! :D
Työrintamalla minulla on ollut kovastikkin vaihtelua. Leireilyjen lisäksi ollaan asukkaiden kanssa käyty laivaristeilyllä ja jopa Espanjan lämmössä. Kaikki reissut menivät hienosti ja paljon koettiin mukavia asioita, joita on sitten mukava porukalla muistella. Tämä kuva on taidettu ottaa siestan aikaan... :D
Uuden asumisyksikön rakennusprojekti on edennyt hitaasti mutta varmasti. Tavoitteena oli päästä rakennuspuuhiin jo elokuussa, mutta kaavamuutos veikin odotettua pidemmän ajan, joten pääsemme vasta nyt hakemaan rakennuslupaa. Keväällä sitten heti kun mahdollista, aloitamme rakentamisen ja jos kaikki sujuu hyvin, pääsisi uudet asukkaat uuteen kotiin jouluksi :)
Ai niin, My Hela Sakin❤ kanssa vietettiin taas syksyn perinteiset möksäbileet, ja täytyy sanoa, että ihan yhtä huonoja häviäjiä oli koko sortin sakki, ei siis edelleenkään kehitystä siinä asiassa edellisiin vuosiin verrattuna! ;D
Sellaisia kuulumisia tällä kertaa. :) Jaa juu, pitää vielä laittaa pari kuvaa, kun mulla oli taas joku päivä koffeli olo, ja siihen auttaa vain kärrynpyörät ja kuurupiilo :D
Niin ja sitten kertta vielä kiellon päälle... Nimittäin tässä olis vielä yks habakuva, vähän niinkun malliksi niille, jotka rautaa vääntää hampaat irvessä... Siltä nimittäin välttyy, kun jättää hampaat pukkariin! :D
Niin ja sitten kertta vielä kiellon päälle... Nimittäin tässä olis vielä yks habakuva, vähän niinkun malliksi niille, jotka rautaa vääntää hampaat irvessä... Siltä nimittäin välttyy, kun jättää hampaat pukkariin! :D
Mukavaa syys(loma)viikkoa kaikille!
-Mari :)
