lauantaina, elokuuta 30, 2014

Iltapäivä pilateksen parissa

Heissan! Tänään olimme Nitan, Neean ja Nanan kanssa pilateksen alkeiskurssilla Hyvinvointicentterissä. Pilatesohjaajana oli Leena Hämäläinen. Kolmetuntinen kurssi sisälsi pilateksen historiaa ja periaatteita.  Harjoittelimme lantionpohjan lihaksiston aktivointia ja käyttöä, katsoimme selän neutraaliasennon ja ryhtiä, lisäksi teimme pilatesharjoitteita. Erityisen mukavaa oli, että ohjaaja kiersi meidät kaikki ja korjaili asentoja ja neuvoi tarvittaessa henkilökohtaisesti. Toisin kuin voisi luulla, pilates ei todellakaan ole helppoa - varsinkin hengittäminen oikein, ja oikeassa kohtaa harjoitetta, oli vaikeaa.
Säännöllisellä pilates-harjoittelulla pitäisi oppia käyttämään kehoa taloudellisesti ja oikein, pitäisi saada kaunis ja luonnollinen ryhti sekä sulavalinjainen ja kiinteä vartalo. Pilateksen pitäisi kehittää niin voimaa, notkeutta, tasapainoa, koordinaatiota kuin keskittymiskykyäkin.  Myös mielen pitäisi voida paremmin :) Paljon siis lupailee pilateksen isä, Joseph H. Pilates ja miettikää missä ajassa:  ”10 tunnin jälkeen tunnet eron, 20 tunnin jälkeen näet sen, ja 30 tunnin jälkeen sinulla on aivan uusi keho.” Allekirjoittipa edellämainitut myös pilatesohjaaja Leena :)

Ei minulle eikä kenellekkään tytöistä tullut mikään "pakko päästä pian uudestaan!"-fiilis, kuten esim. lämpöjoogasta tuli heti ensimmäisen kerran jälkeen. Mutta itse ajattelin kuitenkin kokeilla pilatesta vielä ainakin muutaman kerran - varsinkin tuon mainospuheen "kaunis ja luonnollinen ryhti" kiinnostaa minua erityisesti. Saattaa olla, että saan seurakseni ainakin jonkun tytöistäkin :)

Oikea takareiteni on taas vihoitellut, nyt oikein kunnolla. Hiukan on kipu haitannut treenailua ja toisinaan jopa istumista ja kävelyäkin. Saattaa olla, että pitää pidättäytyä lempiliikkeestäni maastavedosta hieman pidempikin tovi... Mutta eiköhän se tuosta pikkuhiljaa :)
Villasukka- ja kynttilänpolttokauteni on alkanut - tunnelmallista syksyn alkua kaikille!
- Mari :)

tiistaina, elokuuta 26, 2014

Alkoholi on ongelmani

Pakko se on tunnustaa - alkoholi on ongelmani! Mitä sitä tässä peittelemään tai selittelemään - parempi siis nostaa kissa pöydälle ja kertoa totuus!
Kaikki alkoi siitä kun olin pieni lapsi... Niin, lapsuudestahan kaikki juontaa, ja oikeastaan vanhempiani voin syyttää tästäkin ongelmasta :D Se on muuten jännä juttu - nimittäin vanhempia voi syyttää melkein mistä vaan: huonot geenit, ruma nenä, rumat hampaat, huono iho, harvat hiukset, lyhytkasvuisuus, lihavuus, isot jalat, liiallinen karvan kasvu,  huono matikkapää, huono kielipää... ja...ja... tähän voisi vielä luetella vaikka mitä, mistä vanhempia voisi syyttää - ja sitä paitsi, ainahan kaikki on jonkun muun syytä :D

Lapsuuden kodissani alkoholi oli hyvin vahvasti läsnä. Isäni tuli joka perjantai kotiin useamman viinapullon kanssa ja niitä sitten koko perheen voimin katselimme ja ihastelimme - sillä pullot olivat toinen toistaan hienompia. Nimittäin vanhempieni harrastus oli viinapullojen, siis täysinäisten sellaisten, keräily :D Isäni teki reissuhommia ulkomaille, joten hän toi aina pulloja eri maista tuliaisiksi. Kotonani oli satoja pulloja erilaisia viskejä, konjakkeja ja kirkkaita viinoja, laadukkaita viinejä ja kauniin värisiä liköörejä... Ne olivat eri muotoisissa lasipulloissa - oli venettä, laivaa, autoa, taloa, lintua, kukkasta, tuulimyllyä ja vaikka mitä. Joistakin pulloista ei edes tiennyt, että ne ovat pulloja, vaan ne olivat patsaan, auton, junan, kirjan, vidokasetin ja koriste-esineen näköisiä. Lapsuuden kodissani oli baarinurkkaus, jonka baarijakkaroilla istuimme veljeni kanssa, kun äitini sommitteli uusia tuliaispulloja hyllyille.  Kirjahyllyssämme ei ollut yhtään kirjaa tai koriste-esinettä - pelkästään eri kokoisia ja näköisiä viinapulloja :D
Koskaan en ole nähnyt vanhempiani humalassa. Eivät he lasiin sylje, mutta hyvin vähän ovat koskaan alkoholia käyttäneet. Koskaan ei isän tuomia tuliaispulloja avattu - ei siltikään, vaikka jotkut vieraat niin toivoivat ja vanhentuneiden liköörien sakat pullon pohjalle laskivat :D  Muistan kuinka kaverit nuorena ehdottivat jonkun pullon "lainaamista" - eihän sitä näin monesta kukaan huomaisi... Mutta ei, ne olivat koriste-esineitä, eikä niitä oltu tehty juotavaksi - vain katseltaviksi ja ihailtavaksi!

Siinäpä nuo alkoholiin liittyvät traumani syyt tulikin hyvin kuvailtua :D - todennäköisesti juuri niistä syistä, alkoholista on tullut ongelmani! :D Ongelmani on nimittäin sellainen, että empatiakykyni ja sietokykyni on hyvin rajallinen, mikäli asian yhtenä osapuolena on kuningas alkoholi! Minulta vaan ei löydy kärsivällisyyttä eikä myötätuntoa alkoholille. En minäkään lasiin sylje, tosin viimeisen reilun vuoden aikana olen ottanut tasan yhden lasillisen alkoholia - onnittelumaljan Nikon ja Janniinan häissä :D
Teen hulluja asioita ja päästelen sammakoita suustani ilman alkoholiakin - tähän syntymähumalaan en promillevahvistusta enää tarvitse ;D Kyllä minäkin nuorempana yritin kovasti alkoholin makuun päästä - en vaan siinä koskaan onnistunut... En minä silti ilon pilaaja ole - pystyn pitämään hauskaa ilman alkoholiakin, voitte uskoa! ;D  Vaikka itselläni onkin huono suhde alkoholiin, en minä silti tuomitse niitä, jotka alkoholia silloin tällöin ottavat. Alkoholi on ihan ok, kunhan humalahakuisuus ei ole pääasia, eikä alkoholi saa valtaa. Kuningas alkoholi, jota piruksikin kutsutaan, muuttaa hyvänkin ihmisen ja se on surullista!


Syksy on saapunut - nautitaan väreistä ja tuoksuista <3


Ps. Liekö johtuvan viinanhuuruisesta lapsuudestani, mutta snapsilaseja olen keräillyt maista, joissa on Hard Rock Cafe :D

- Mari :)



tiistaina, elokuuta 19, 2014

Rakkautta ilon ja onnen kyynelillä

Kauniista ja romanttisista häistä selvinneenä kerron hieman viime viikon tapahtumista... :) Suuri urakka alkoi torstai-iltana hääpaikan kasaamisella...
 Onneksi Janniinan vanhemmat ja Nikon kavereita oli sankoin joukoin apuna! :)
 Perjantaina telttaan roudattiin parikymmentä pöytää ja sata tuolia... Anoppini työnjohdossa - ja kyllä tapahtuu! :D
 
  Torstaina tuotiin kirkon penkit ja perjantaina saimme kirkon koristella valmiiksi.
  Kaunis alttari valmiina <3
 Komea kanttori Jukka Joutsenlahti valmiina :)
 Nita ja Turo valmiina ottamaan kuvia järven puolelta :)

 Juhlapaikka valmiina vastaanottamaan häävieraat :)
Minäkin melkein valmiina... Tässä kohtaa vielä naurattaa kun vasta odotellaan hääparia tulevaksi...hetken päästä olikin sitten toinen ääni kellossa...
 Anopit ja äitini
 Kummipoikamme Aki saatteli Nikon laiturille
Prinsessa Ruususen soidessa Janniinan isä Juha saatteli tyttärensä...
...ja luovutti hänet Nikolle <3 

 Janniinan veli Joni luki Suurin on rakkaus - rukouksen
 Neea lauloi Suvi Teräsniskan "Jos menet pois"
 Papin ja vieraiden todistaessa - Tahdon <3 Tahdon <3
 
 Sormusrukous <3
 Sormuksen pujotus onnistui, eikä pudonnut laiturin raosta järveen :)
 <3
<3  Onnellinen hääpari  <3
 ...saippuakuplien ympäröimänä <3
 Hääpari jäi rantaan kuvattavaksi...
...ja hääväki siirtyi polkua pitkin juhlapaikalle... 

 ...ja asettautui odottamaan tuoretta avioparia <3

 Kuin suoraan sadusta hääpari saapui juhlapaikalle veneellä <3
 Hääväki oli valmiina hääparia odottamassa...
 Päästettiin ilmapalloja hääparin kunniaksi taivaalle...
  

Vihkimisen toimitti Heikki Mäkelä, tuttu minulle ja perheelleni työkuvioista yli kymmenen vuoden takaa. Heikki on myös aiemmassa postauksessani kertomani Jazz-messun isä. Heikki puhui hääparille mielettömän kauniisti ja mieleenpainuvasti <3  Tässä kuvassa perhonen, joka Heikkiin vallan ihastui - liekö muuten sama joka vihkimisen aikanakin Heikin ja nuorenparin ympärillä pyöri... :)
 Onnitteluiden jälkeen...
 ...Onnittelumaljat <3
Ikaalisista Tei-Tuvan ihania herkkuja nautimme pitkin päivää ja yötä - tarjoilupuolesta vastasi Tuija, Pirkko, Anniina ja Antti.
<3
Me äidit pidimme yhteisen puheen, joka oli kuulemma hieman erilainen kuin yleensä on häissä totuttu??? Nooh... Sanotaanko, että ehkä nuorella parilla ei ole enää luurankoja kaapeissaan... ;D
Bestmanien kivat puheet :)
Janniinan Jenna-siskon kaunis puhe :)
 Sulhasen kiitospuhe <3

Janniina määrää kaapin paikan - vaikka Niko epäilikin  tulleensa huijatuksi :D
 Häätanssi "It is you" sujui tanssikurssilaisilta upean mallikkaasti...
 Morsiamen vanhemmat suoriutuivat tanssista myös loistokkaasti ja rennolla fiiliksellä...
 ...eikä sulhasen isänkään viennissä moittimista ollut...
...öö, mutta tuata noin... sulhasen äidin jalat eivät oikein kulkeneet Sanna-open oppien mukaisesti... ;D
"Siis mitäh! Nyt vasta kerrotte, että mies vie ja että vasemmalla jalalla alotan! Siis kamoon - moon sentään tanssikurssin käyny ja tuplatunnein"! :D Nooh, hyvinhän tuo meni - mun mielestäni! :D
Nitan ja Samin tanssi sentään sujui myös :)
Pääkaaso-Alisaa ei tanssit kiinnostaneet, mutta muuten viihtyi vieraiden kanssa kyllä <3
 Ihanat kaasot ja bestmanit ihanan hääparin kanssa <3
  Komeudet <3
 Kaunokaiset <3
 Kaasojen kauniit käsikorut

Morsiuskimpusta taisteli Nita ja Johanna, joka on kummipoika-Akin tyttöystävä. Liekö tuplahäät tulossa ensi kesänä <3 ;D
Sukkanauhan onnistui saamaan Antti :)
Illalla saapui FBI:n miehet, olivat saaneet Rudanmaan tullista ilmoituksen, että joku kantaa sisällään yli kolmen kilon verran huumeita - epäilivät Janniinan olevan ko. henkilö...
Mikäli Niko mieli saada vaimonsa takaisin, piti hänen näyttää taitonsa vauvan hoidossa ja monessa muussakin vauvapulmassa... :)
Tanssikurssin käyneenä, Niko joutui ja sai, taas näyttämään tanssitaitonsa ja joutuipa vielä laulamaankin "Mä tykkään susta niin" - molemmissa ohjelmanumeroissa pyysi ja saikin siskot avukseen... :D Todella viihdyttävää katsottavaa ja kuultavaa...! ;D Lopulta vaimokin palautui :D
Tuttu juttu- leikissä pisteitä tuli mukavasti, tosin tässä taitaa pariskunta olla hieman eri mieltä asioista...;D
 Illalla Virve yritti opastaa minua kunnollisten pullantuoksuisten mummojen saloihin...
... mutta eihän siitä sitten kuitenkaan mitään tullut - mä oon mikä oon ;D
Jossain vaiheessa ehdittiin ottamaan muutama perhekuvakin, tosin toinen perheistä on hieeeman valokuvauksellisempi kuin toinen - arvaa kumpi? :D

Saarisen perhepotretti :)

Yli-Anttilan perhepotretti :D
Ja mun rakkaat hyvin kasvatetut lapset <3

Päivän musiikista vastasi ihanat Jukka ja Charlotte. Flunssasta huolimatta Charloten ääni oli jumalainen! :)
Loppuyön ja aikaisen aamun musiikista vastasi Eemeli poppivehkeineen :)
 Yöllä sytytimme kokon, joka mukavasti lämmitti juhlijoita :)
Ilma oli kuin morsian ja morsian oli ihan äärettömän kaunis - kuin suoraan sadusta <3! Kaikki sujui täydellisesti ja mahtavat vieraat täydensivät Janniinan ja Nikon ikimuistoista päivää! <3
Sydämellisesti onnea rakkaat Niko ja Janniina - hurjan paljon onnea, iloa ja rakkautta liittoonne! <3 

- Mari :)