Moorents! Jälleen tämä odotettu nelosviikko on taas ollut hyvin palkitseva! Tai no, ei ehkä kannata mennä asioiden edelle - siis ainakin alkuviikko on ollut palkitseva :D! Kyykyn amrapit eilen enkkapainoilla oli ihan huippua, vaikka lopputreeni meinasi olla kovinkin vaikeaa - mutta onneks vaan meinasi :D. Jostain syystä jännitti jo etukäteen ja varsinkin siinä lämmittelysarjoja tehdessä olin vähän hermona. Tuo epävarmuuteni johtui ehkä siitä, että viime viikolla minulla kävi viisi kiloa pienemmillä painoilla niin, että en päässytkään kyykystä ylös, vaan jäin tankoni kanssa kyykkyyn istuskelemaan... ;D Onneksi oli pt pelastamassa, muuten olisin varmaan joutunut huutelemaan selkäni taakse, että heeelp mii, onko kukaan kuulolla... ;D No, eilistä kyykkyä oli Janin lisäksi varmistamassa Aune-Maija ja hyvinhän tuo meni - kahdeksan toistoa suht iiisisti! Voin kertoa, että oli kyllä voittajafiilis! Olin mä vaan niin paras! :D
Tänään penkissä ei tarvinnut amrapeista edes haaveilla, hyvä kun tarvittavat toistot saatiin ja nekin viidellä sarjalla... Mutta kuten aiemminkin olen tänä keväänä hehkuttanut, penkin kehitykseen olen todella tyytyväinen tällä hetkellä! Tämän päiväinen treeni oli kyllä kova ja kovan työn takana oli viimeiset toistot joka liikkeessä. Nyt tietää taas tehneensä ;D Ai niin, olin mä tänäänkin paras - paras hätäilijä sarjojen välissä :o
Tänään penkissä ei tarvinnut amrapeista edes haaveilla, hyvä kun tarvittavat toistot saatiin ja nekin viidellä sarjalla... Mutta kuten aiemminkin olen tänä keväänä hehkuttanut, penkin kehitykseen olen todella tyytyväinen tällä hetkellä! Tämän päiväinen treeni oli kyllä kova ja kovan työn takana oli viimeiset toistot joka liikkeessä. Nyt tietää taas tehneensä ;D Ai niin, olin mä tänäänkin paras - paras hätäilijä sarjojen välissä :o
On se vaan aika mahtavaa tuo itsensä voittaminen! Sitä kun välillä aina hiipii mieleen uskon puute, ja sitten sitä kuitenkin saa kuin saakin itsestään irti sen mitä on suunnitellutkin - se vasta komiaa onkin! Viime ja oikeastaan edelliselläkin viikolla, kun treeni kulki hieman nihkeästi, niin täyty vähän enemmän tsempata itseään. Tsemppaan, jotta uskoisin itseeni (tai valkkuun :D), että kyllä tässä eteenpäin vaan koko ajan ollaan menossa, vaikka välillä vähän takkuaakin! Se kait tästä niin mielenkiintoisen harrastuksen tekeekin, kun aina ei ole niin helppoa! Oltais varmaan kaikki aika mahtavassa kondiksessa, jos olis aina helppoa ja mukavaa - meikäläinenkin heittelis painoja hymyssä suin, eikä yhtään vihais ohjelman tekijää kuollettavan kyykyn ja hackin jälkeen, kun alkaa neljän superit prässiä ja ojennusta! ;D
Mahtavaa treeniviikkoa kaikille!
- Mari :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti