lauantaina, tammikuuta 23, 2016

Sadas kerta toden sanoo

Helouu! Tämä on nyt sadas kerta, kun tänne blogiin rustailen. :) Mukava harrastus ja joskus kirjoitututtaa enemmän kuin toisinaan. Olen lapsesta asti pitänyt kirjoittamisesta eikä mielikuvituksen puutteestakaan ole voinut koskaan syyttää ;D. 




Ala-asteen ainekirjoitustunnilla opettaja asetti vaatimuksen, että vähintään puolitoista sivua pitää jokaisen saada tekstiä aikaiseksi. Tai oli yksi poikkeus, jolle ope määräsi maksimimäärän  ja se oli kymmenen sivua! Ennakoin kirjoittamalla normaalia pienemmällä käsialalla, mutta joskus oli pakko pyytää lisäsivuja, kun oli hyvä seikkailutarina vielä pahasti kesken ja halusin kaikki juonikuviot mukaan.  Ja niitähän minun päässäni piisasi! :D 




Päiväkirjaa en ole koskaan pitänyt, vaikka niitä voisi kyllä olla jälkeenpäin kiva lukea. Joskus vuosia sitten ilmoittauduin "luovan kirjoittamisen"-kirjekurssille, mutten koskaan ehtinyt siihen paneutumaan ja se jäi. Tämä blogin pitäminen on ollut minulle hyvä stressin purkukeino. Usein kun alan kirjoittamaan, olen vähän stressaantunut jostain, mutta sitten se fiilis muuttuu melko pian, kun rivejä alkaa syntymään. :)
Mitään "pitäis taas kirjoittaa"-stressiä minulla ei ole, vaan jos aikaa ja mielenkiintoa on, niin sitten pistän näppäimistön sauhuamaan :D. Enemmän voisin tietty vähän suunnitella ja miettiä mitä ja miten kirjoitan, koska kirjoitushuumassa voi välillä ajatus lennellä...mutta ehkä ensielämässä sitten :D




 Sitten on tietty kiva kun tänne voi laittaa myös kuvia. Kuvallisia blogeja on mielestäni kiva seurata. Valokuvaaminen tai oikeastaan kuvakulmien asettelu on aina kiinnostanut minua myös, vaikken koskaan ole toimertunut hankkimaan oikeaa kameraa. Tai siis itseasiassa rippilahjaksi sain kummeiltani siihen aikaan viimeisen päälle hienon kameran, mutta se nyt on ollut historiallinen nähtävyys jo kymmeniä vuosia! :D




Mukavaa viikonlopun jatkoa kaikille!

-Mari :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti