Heissan! Aamu alkoi aikaisella herätyksellä. Eilinen jalkatreeni oli todella kova, horjuen ja lähes kontaten lähdin pukkariin ja meinasin lopuksi jopa oksentaa. Aamulla herätessäni tunnustelinkin varovasti
miltä jalat tuntuivat, ihme ja kumma eivät olleet kovin kipeät. Liekö asiaa hieman auttanut se, että rullailin ja venyttelin illalla? Sen verran tässä on viisastunut, että ainakin silloin jos treeni on ollut kova, ei kannattaa venyttelyitä "unohtaa"...
Aamupalaa sulatellessa tein hieman koneella töitä ja sen jälkeen lähdin kokeilemaan intervallitreeniä läheiselle pururadalle. Mäkijuoksua en ollut ennen tehnyt ja mukaan kirittäjäksi lupasi lähteä vävykokelas joka harrastaa juoksua ihan tosissaan oikein sm-tasolla sekä Alisa-koira joka niin ikään harrastaa juoksua ihan tosissaan... ainakin jollakin tasolla ;D. Tällainen intervallitreeni minun olisi tarkoitus nyt ainakin aluksi kerta viikkoon sisällyttää.
Oli kerrassaan upea aurinkoinen aamu, pakkasta ehkä oli muutama aste
(kotimittarimme oli viime yönä sanonut sopimuksensa irti ja autosta en
huomannut katsoa), mutta pienet lätäköt ainakin olivat jäässä. Nuoren juoksijalupauksen ohjauksessa kunnon alkuveryttelyt ja eikun juoksemaan!
No enpä olisi uskonut, että kymmenen kertaa tuon mäen juokseminen ylös (15 sekunttia) ja jolkottelu alas, saisi veren maistumaan suussa. Huh, huh, mutta sai kyllä hien pintaan ja sykkeen korkealle!
Alisa oli ihmeissään kun tuttu pururadan lenkki tyssäsi ensimmäiseen mäkeen ja sitä juostiin ylös alas... Rouva ei enää toisen mäkispurtin jälkeen viitsinyt juoksuun osallistua, taisi huomata, että kovin yksitoikkoiseksi jää maisemat ja varsinkin kiinnostavat hajut, joten päätti kulkea omia polkujaan :D...
Mukavan ja pirtsakan aamunavauksen jälkeen Alisa jäi makoilemaan kotiin ja minä lähdin täynnä energiaa töihin!
Aurinkoista ja mukavaa viikonloppua :)
-Mari :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti